Se oli siinä. Tervetuloa kevät.

Muistan yhden huhtikuisen pilkkiretken lapsuudesta Nuuksiossa sijaitsevalle Valkealammelle. Tuolloin oli kova pakkastalvi, ja järvien sekä lampien jäät saivat paksun jääpeitteen aikaisin myös pääkaupunkiseudulla. 

Kevätaurinko paistoi korkealta, ja pilkkiä pystyisi halutessaan vain t-paita päällä. Jäätä oli paljon, mutta se oli pehmeää mössöä. Isäni mukaan tämä olisi tämän talven viimeinen reissu. Tuolloin ihmettelin kommenttia, mutta nyt aikuisena sen ymmärrän. 

Isäni sanoi: 

”Poikani, keväällä jäissä piileekin se riski, että myös paksu jää voi pettää.

Jäällä liikkuminen oli kuin tanssia talven ja kevään rajalla. Askeleet muuttuivat kevyemmiksi, ja jokainen tuntui vakaalta, kun ympärillä avautui hiljainen, kirkas jäämaailma Nuuksion korvessa. Pilkkiminen vei mennessään, ja ajatukset kulkivat rauhassa mukana vain jää, isäni, minä ja tämä hetki.

Lapsuuden pilkkireissu isäni kanssa Nuuksioon

⭐ Kireitä siimoja sinne tähtitaivaalle ⭐

Nämä muistot ovat jääneet mieleeni, ja nyt aikuisena ymmärrän, kuinka petollisia kevätjäät voivat olla. Kevätjäiden petollisuus muodostuu monista asioista…

Keväällä paksukin jää voi pettää!

Jään poikkileikkaus on kuin kalenteri

Kevätjäiden petollisuus muodostuu monista asioista. Lämpimät päivät ja kylmät yöt muodostavat yhtälön, jossa aamulla kantava jää voi muutamassa tunnissa auringon lämmittäessä muuttua petolliseksi. Petollisuus muodostuu, kun jää ”puikkoontuu” eli pinnalla oleva vesi sulaa jään läpi luoden ilmavia kanavia. 

Jään läpi valuva vesi irrottaa jääkiteitä toisistaan, jolloin jään rakenne muuttuu heikoksi. Tämä tekee jäästä erittäin arvaamatonta. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa yli 30 senttimetrin vahvuisena. Teräsjäätä tulisi olla vähintään 10 cm aikuisen alla.

Pitkät aurinkoiset päivät saavat rantakalliot ja pintakivet varastoimaan lämpöä, joka edesauttaa jään sulamista niiden läheltä. Laiturit ja muut vedessä olevat rakenteet tekevät samoin. 

Kevätjäiden vaaranpaikat

Päätöksen aika. Menisitkö?

Joet, purot, ojat, hulevesiviemärit ja tihkupinnat valuttavat sulamisvesiä vesistöihin ja kasvattavat virtauksia, jotka vaikuttavat jäähän pitkänkin matkan päähän. Enää ei sada lunta, vaan vesisade piiskaa jään pintaa kiihdyttäen puikkoutumista. Näiden lisäksi myös kapeikoissa, virtapaikoissa ja muissa paikoissa jäät heikentyvät kovaa vauhtia. 

Virtaavan veden alueet, kuten joet, järvien kapeikot ja karikot, ovat erityisen vaarallisia. Tumma vettynyt jäänpinta kerää auringon säteilyä kirkasta jäätä paremmin ja nopeuttaa jäiden sulamista. Merellä avovedestä tulevat lämpimät virtaukset sulattavat jäätä myös alhaalta päin. 

”Kevätjäät ovat pahimmat! Monesti tilanne, että aamulla yön jälkeen kantaa, päivällä aurinko heikentää ja sit jos plutaa, niin mahdotonta nousta jäälle. Laitoin sen mun yhden plutausvideon JTL-ryhmään. Siinä just tämä tilanne, kun mentiin testaamaan päivän pehmentämät kevätjäät. Ei sieltä enää vaan päässyt millään jäälle! Joo se on monelle vaikea uskoa, että 30 cm jää voi pettää iltapäivällä, kun aamulla jäälle lähdettäessä siinä oli vielä kova kuori.” - JääturvallisuusLähettiläs Raisa

 

Varustaudu oikein jäillä liikkuessa

Kevätjäillä liikkuessa on tärkeää varustautua oikein. Mukana tulisi olla jäänaskalit, heittoliina ja vaihtovaatteet vesitiiviissä pakkauksessa. Jäänaskalit tulisi pitää helposti saatavilla, ja heittoliina valmiina käyttöön. Lisäksi on hyvä liikkua aina kaverin kanssa, joka voi auttaa, jos jotain sattuu. Lue lisää turvallisuusvälineistä tästä.

Jään pehmeyden tuntee kairatessa. Jos jäästä ei irtoa lastuja vaan kaira nostaa pehmeää sohjoa, on syytä miettiä olisiko tämä pilkkikausi tässä? Parempi pysyä pois tilastomerkinnöistä!


Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan sisällön.

Vinkkejä turvalliseen jäillä liikkumiseen

Jään vaaranpaikat - Miten uveavanto syntyy?