SUURKALA: Turpa - Virtavesien ahmatti

Vuoden 2022 neljäs ja samalla 11 suurkala oli turpa

Turpa (Squalius cephalus) on yksi kalalajeista, jolle olen kirjoittanut erillisen kalastusvinkin. Vinkissä käyn läpi lajin kalastamista pohjasta, pinnasta ja perholla. Vinkkiin voi siirtyä tästä.

Turpia löytää laajasti Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevista, joista ja niiden suualueilta meren puolelta. Hyvä vinkki etsintään on, että turpa suosii erityisesti lämpimiä, reheviä ja savisameita jokivesiä. Tällaisia kohteita on esimerkiksi Paimionjoki, Mustijoki ja Vantaanjoki.

Näistä jälkimmäiset kaksi valikoituivat suurturpaprojektin kotikohteeksi, poikkeuksena sorvan kalastukseen koko joki olisi yhtä kohdetta tietyn kohdan sijaan.


Tärkeää on huomioida paikan kalastussäännöt, onko kohdassa sallittu esimerkiksi onkiminen. Kalapaikkoja ja kieltoalueita voi etsiä esim. kalastusrajoitus.fi -palvelusta.

Tiedossa oli, että päivän turvan kalastamisella ilman kiirettä kotiin nousisi lopulta se suurkalakin. Tällaisen reissun sain toteutettua elokuun alussa.

Perinteinen monen suurkalastajan turpapaikka Uudellamaalla on omalla tavallaan "saalisvarma", mutta kalojen tartuttaminen on kovan virran sekä pitkän etäisyyden takia haastavaa.

Yksi sadoista Vantaanjoen turpa paikoista

Jonkun aikaa ja useamman missatun tärpin jälkeen päätin vaihtaa paikkaa. Tiedossa oli spotti, jossa pääsisin kalastamaan huomattavasti lyhyemmällä siimalla kaloja.

Hyvin pitkän ja mutkikkaan taipaleen jälkeen saavuin pellon reunaan. Joki virtasi syvällä savisessa maassa ja "koskien" väleissä oli patoutuneita allasmaisia suvantoja.

Kengät ja sukat pois. Lämmin rantakallio oli ihanan alusta kalastaa varpaisilla ja kirkkaalta taivaalta paistava aurinko lämmitti kivasti.

Vanhat mäskit ja purkillinen maissia oletetulle onkitontille, feederkorilla varustettu pohjaonki ja nakkisyötti mäskipedille. Siiman kiristys ja vapa nojaamaan penkkakeppiä vasten.

Ammuin vielä suvantoon leipää pinnalle houkuttamaan kaloja tutustumaan tarjontaan.

Ensimmäinen tärppi tuli lähes välittömästi. Reilu puolenkilon turpa sai vapautuksessa Nemolta pusun ja otti samalla spurtin kohti joen keskustaa.


 

Seuraava turpa meni pituudeltaan yli 40 cm ja painoltaan kilon paremmalle puolelle.

Hieman ennen seiskaa tärähti, vapa nousi penkkakeppiä vasten lähes 90 asteen kulmaan ja kun sain sen käteeni tuntui ensimmäiset voimakkaat potkut.

No nyt on iso!

Kala piti itsensä pohjassa ja suostui vasta kovemman käskyttämisen jälkeen liikkumaan. Kala onnistui vetämään itsensä rannan lumpeikon sekaan ja pelkäsin jo sen menettämistä.

Hetken vääntämisen jälkeen punottusiima leikkasi lumpeen varren poikki ja sain kalan nostettua pintaan.

Kala sujahti haaviin. Annoin sen levätä siinä samalla kun otin repusta punnituspussin, mittanauhan ja puntarin.

Kala oli varmasti suurkala ja yksi suurimmista saamistani turvista.

Mitat 1670 g ja 52 cm. Jesh! Neljäs suurkala kuluvalle vuodelle oli saatu.



Miten helposti se suurkala turpa nousi?

Suurkala turvan pyydystäminen vaati 36 yksilön saamista ja kahdeksan yrityskertaa. Turpa on loppuen lopuksi todella helppo pyydettävä joesta, jossa sitä esiintyy ja yksilömäärät voivat olla kalareissuilla suuriakin. Niiden suurempien yksilöiden etsiminen tallaisista pienten turpien jokipaikoista voi vaatia tunteja ja paikkojen vaihtoa. 

Suurkalani

1. Ruutana 1,380 kg
2. Pasuri 0,713 kg
3. Vimpa 0,4194 kg
4. Sorva 0,614 kg
5. Kuha 6,680 kg
6. Piikkimonni 0,335 kg (2000-luvun toiseksi suurin aktiivivälinein pyydetty)
7. Seipi 0,120 kg
8. Kuore 0,105 kg
9. Säyne 1,880 kg
10. Suutari 1,620 kg
11. Turpa 1,680 kg

Turvan suurkalaraja 1,3 kg, katso tästä ilmoitetut suurkalaturvat.

Lue Vapaa-ajankalastajat lehdestä Juha Ojaharjun vinkit tästä.


Lähetä kommentti

0 Kommentit