Blog into your language!Desktop view's at the right column, mobileversion bottom of frontpage.
Tunnistus apua! Mikä kala? Facebook-ryhmissä joiden aiheena on kalastus on moni kalakuvalla varustettu postaus alkanut tällä kysymyksellä.
Suomessa esiintyy vakituisesti noin 73 kalalajia, lukumäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana vieraslajien löytymisen takia. Viimeisin löydetty laji putkisieraintokko tarttui Janne Lampisen lirkkiin vuoden 2022 Helsingin Kalamaraton -lajikalastuskilpailussa. Listaan kun lisää harhailijat ja satunnaisesti Suomen alueelta löytyvät lajit, nousee luku 103 lajiin.
Korkeaprofiiliset särkikalat: vas ylhäältä: sulkava, sorva, pasuri ja lahna
Näistä yleisistä saaliskaloista menee helpoiten sekaisin erilaiset särkikalat sekä lajikalastajien pyytämät eri tokot. Tämä sivu esittelee sinulle selkeästi eri särkikalojen tuntomerkit lyhyesti ja ytimekkäästi kuvien ja videoiden avulla.
Muistisäännöt Suomen yleisimpien kalalajien tunnistamisessa:
opettele jokaisesta lajista joku tuntomerkki muistiin
keskity tuntomerkkeihin, jotka eivät muutu veden värin mukaan, esimerkiksi päähän ja suuhun, evien sijaintiin tai niiden muotoon. Myös kalan koko on hyvä tuntomerkki joka rajaa useita lajivaihtoehtoja pois.
Mikä kala?
Toivottavasti tästä sivusta on sinulle iloa ja apua etkä joudu enää Facebook-ryhmissä kysymään: Mikä kala tämä on?
Jos mietit kirjan hankkimista kalojen tunnistamiseksi kalareissuilla, tässä suositukseni Happyangler.fi verkkokaupasta: Sakke Yrjölä Suomen Kalalajien Tunnistusopas Kirjoitin vuonna 2016 kirjasta arvostelun, lue se tästä.
Tuntomerkit joista tunnistat lahnan ja pasurin
Lahna - Abramis brama ja pasuri - Blicca bjoerkna
Lahna on yksi suuremmiksi kasvavista särkikaloistamme. Lahnan suomenennätys on vuodelta 1912 jolloin Hollolan Vesijärvestä pyydystettiin 11,5 kg painoinen lahna. Pasuri taas jää painonsa puolesta alle kiloon, ennätyskalan painaessa 0,869 kg.
Kokonsa puolesta yli kilon painoisia särkikaloja voi lahnan lisäksi olla toutain, turpa, säyne, suutari ja särki. Lahnaan ja pasuriin näistä voi oikeastaan sekoittaa vain sorvan, mutta sorvan muut tuntomerkit ovat niin selkeitä, että tuskin tätä virhettä kukaan tekee.
Nopeasti katsottuna lahna ja pasuri ovat samannäköisiä, mutta erot löytyvät todella nopeasti, kun muistaa pari muistisääntöä. Lahnalla rintaevä yltää vatsaevien tasalle, pasurilla ei. Tämä on nopein tapa tunnistaa nämä kaksi lajia, tuntomerkki seuraa mukana pienestä yksilöstä lähtien.
Vanhempien ja suurempien yksilöiden välillä erot vielä korostuvat. Lahnalla evien väri taittaa usein lähes mustaan, kun pasurilla evissä on enemmän punaista. Väri voi kuitenkin vaihdella vesistön värin mukaan.
Lahnan - Abramis brama tuntomerkit
Lahna - Abramis brama
Suuremmat lahnat on helppo tunnistaa lahnoiksi. Hyvä muistisääntö onkin kalan paino, yli kilon painoinen todella korkeaprofiilinen kala on todennäköisesti lahna ja alle kilon voi olla myös pasuri tai joku muu laji. Pienten kalojen tunnistamisessa käytiinkin läpi rintaevän pituus, joten muut tuntomerkit ovat tötterömäinen suu, usein mustaan taittavat evät ja kellertävä silmä.
taakse taitettu rintaevä yltää vatsaevän tasalle
vanhemmilla yksilöillä perä, vatsa- ja pyrstöevät lähes mustat
koko, korkeaprofiilisistä kaloista yli 1 kg on lahna, alle jäävät voivat olla myös pasureita.
Pasurin - Blicca bjoerkna tuntomerkit
Pasuri - Blicca bjoerkna
Pasuri on yksi tavallisista onkisaaliiksi nousevista lajeista. Pasurin sekoittaa hyvin helposti lahnaan, joka on profiililtaan saman mallinen kuin pasuri. Nämä kaksi lajia erottaa hyvin nopeasti rintaevistä ja se on paras ja helpoin tunnistusvinkki, joka kannattaa opetella.
rintaevä ei yllä vatsaevän tasalle
evät usein punertavat
iso silmä
Ruutana - Carassius carassius ja hopearuutanan Carassius gibelio tuntomerkit
Ruutana - Carassius carassius Kuva: Timi Laitinen
Ruutana on kalalajina sellainen, että se selviää talven yli, vaikka lampi jäätyisi pohjaan asti. Ruutana lajeja on suomessa kaksi, perinteinen ja hopearuutana.
Hopearuutana - Carassius gibelio
Hopearuutana on vieraslajia ja sitä on siirretty luvattomasti useampaan lampeen mm. Varsinais-Suomen alueella. Lajia tavataan myös merialueella, joissa kalojen koko voi nousta useaan kiloon ruutanan tavoin.
Hopearuutanaa ei saa missään nimessä siirtää vesistöstä toiseen, kuten ei mitään muutakaan lajia!
ruutanan silmän reuna ruskeanoranssi, hopearuutanalla lähes valkoinen
suomupeitteen ja kalan väri
hopearuutanalla vatsan sisäkalvot mustat
peräevän ruotojen määrä, ruutanalla kuusi ja hopearuutanalla tavallisesti viisi ruotoa
Salakka - Alburnus alburnus tuntomerkit
Salakka - Alburnus alburnus
Salakka on monen kalalajin ravintolistalla ja moni kalastaja käyttääkin lajia täkykalana. Salakka on helppo tunnistaa muista lajeista sen suomupeitteestä, joka lähes poikkeuksetta irtoaa kalaa käsitellessä. Muita tuntomerkkejä ovat ylöspäin aukeava suu sekä pitkä peräevä.
kylkiviiva jatkuu pyrstöön asti
suomut irtoavat helposti
ylöspäin aukeava suu
Seipi - Leuciscus leuciscus tuntomerkit
Seipi - Leuciscus leuciscus
Seipi on yksi kalalajeista, joka on helppo sekoittaa nopeasti katsottuna esimerkiksi särkeen. Virtaviivainen muoto kuitenkin kiinnittää huomion välittömästi ja tarkempi tutkiskelu kertoo kyseessä olevan seipi. Seipin selkeimpiä tuntomerkkejä muodon lisäksi ovat alaleukaa pidempi yläleuka sekä 7–9 ruotoinen selkäevä. Seipin värivariaatioissa on todella paljon vaihtelua veden väristä riippuen.
Seipin tunnistaa helposti päästä ja selkäevästä
pidempi ylähuuli
virtaviivainen sukkulamainen pyöreä muoto
7-9 ruotoinen selkäevä
Sorva - Scardinius erythrophthalmus tuntomerkit
Sorva - Scardinius erythrophthalmus
Sorva on yleinen näky kesähelteellä pintakalvossa. Suu ylöspäin oleva punaeväinen kaunokainen voi kasvaa huimiin mittoihin ja uusi Suomen ennätys on 44 cm ja 1,580 kg Ahvenanmaalaisen Tomi Valkamaan nimissä.
Sorvan parhaimpia tuntomerkkejä ovat evien punainen väri. Suuremmat yksilöt muuttuvat usein väriltään lähes kullankeltaisiksi, väri voi kuitenkin vaihdella vesistöiden välillä.
Evien värin lisäksi muita hyviä tuntomerkkejä ovat, ylöspäin kaartuva suu sekä vatsa- ja selkäevän sijainti toisiinsa nähden. Sorvalla selkäevä on selvästi vatsaevän takapuolella.
evien punainen väri ja selkäevä selkästi vatsaevän takapuolella
suu ylöspäin
suurempien yksilöiden väri usein keltainen tai kellertävät
Sulkava - Abramis ballerus tuntomerkit
Sulkava - Abramis ballerus
Sulkava on jokaisen verkkokalastajan painajainen, joka pitää pyydyksiään lajin esiintymisvesissä. Hyvinkin yleinen kalalaji sattuu tietyillä alueilla Suomessa helposti onkeen ja laji on erittäin helppo tunnistaa pitkästä peräevästä, josta löytyy 37 – 46 ruotoa.
sulkavan peräevä on todella pitkä ja yltää lähes pyrstöön asti
sulkavalla suu aukeaa ylöspäin kuten sorvalla (Scardinius erythrophthalmus), sorvalla alaleuka on myös yläleukaa pidempi
lahnan tavoin sulkavalla rintaevät yltävät vatsaevien tasalla, pasurilla (Blicca bjoerkna) eikä sorvalla yllä
Suutari on yksi hienoimmista onkikaloista. Kun löydät kalapaikan mistä voit kalastaa suuria suutareita ei pienten yksilöiden pyyntiin ole paluuta. Voimakas kala on isojen pyöreiden evien takia voimakas taistelija ja useamman kilon painoisena tarjoaa saajalleen ikimuistoisia elämyksiä.
Suutarin suomupeite näyttää nahkalta ja vihreä väri yhdistettynä punaiseen silmään on tuntomerkkeinä sellainen, ettei lajia voi toiseen sekoittaa.
vihreä erittäin pienisuomuinen, lähes nahkamainen pinta
punainen silmä
kaikki evät ovat pyöreäreunaisia
Särki - Rutilus rutilus tuntomerkit
Särki - Rutilus rutilus
Särki on yleisimpiä ensisaaliita onkijalle harrastuksen alussa. Punasilmäinen, siniselkäinen särki on helppo tunnistaa ja lisäksi yksi Suomen yleisimmistä kalalajeista. Särjen suu aukeaa eteenpäin ja sen selkäevä on hieman vatsaevien takapuolella.
punainen silmä
suu aukeaa eteenpäin
Suomen yleisimpiä kalalajeja
Säyne - Leuciscus idus tuntomerkit
Säyne - Leuciscus idus
Säyne on kalalaji, joka menee usealla kalastajalla sekaisin sorvan tai särjen kanssa. Säyneen tuntomerkit ovat kuitenkin todella selkeät kun opettelet ne muistiin.
Säyneen väri vaihtelee todella laajalla kirjolla. Kirkkaissa vesissä kalat voivat olla lähes kirkkaita punaisine upeine evineen, kun taas humuksen värjäämissä tai rusehtavissa vesissä kalat ovat lähes mustia tai kuparin-keltaisen värisiä. Unohda siis väri tunnistusapuna ja keskity suomupeitteeseen, kalan silmän väriin sekä pyrstön tyven paksuuteen.
Säyneen värivariaatioita eri vesistöstä
suomupeitteen koko, kylkiviivalla 53-61 suomua
silmän keltainen väri
paksu pyrstön tyvi
Toutain - Aspius aspius tuntomerkit
Toutain - Aspius aspius
Suuremmat toutaimet tunnistaa helposti muista kalalajeista torbedomaisen sekä petomaisen ulkomuodon ja pään perusteella, mutta pienemmät yksilöt sekoittuvat helposti esimerkiksi salakaksi.
Noin 20 cm toutain. Kuva Miika Kovanen
Toutaimen tuntomerkit näkyvät jo pienestä yksilöstä, kuten yllä olevasta Kotkan Kalamaratonista nousseesta huomaa.
toutaimelta suomut eivät irtoa, kun taas salakalta ne irtoavat lähes poikkeuksetta
toutaimen alaleuanpielet yltävät silmän tasalla, salakan suu on pieni silmän etupuolella.
toutaimen selkäevä on selvästi vatsaevien takapuolella, salakalla evä alkaa vatsaevien takareunan tasalla
Turpa on upea kala siiman päässä ja varsinkin virtavesissä saatuna huikea taistelija. Turpaa esiintyy meriin laskevissa, joissa lähes koko rannikon alueella ja lajia on kiva onkia. Tunnistus turvan osalta on helppoa, kun katsoo kalan peräevää, joka on ulospäin kaareva.
Turvan evät ovat hyvä tuntomerkki sekä pään leveys
Muita hyviä tuntomerkkejä ovat ylhäältä päin katsottuna leveä päälaki sekä jo pienillä yksilöillä näkyvä mustat pyrstön reuna. Kalan kasvaessa hyväksi tuntomerkiksi tulee myös kalan suomupeite. Tummareunaiset suuret suomut näkevät helposti ja suomujen reunat korostavat kalan suuria suomuja.
peräevä on ulospäin kaareva. Myös ruutanalla, hopearuutanalla ja suutarilla on ulospäin kaareutuva peräevä, mutta nämä on helppo erottaa muiden tuntomerkkien avulla
leveä pää
suuret suomut joissa vanhemmilla yksilöillä tumma takareuna
Vimpa - Vimba vimba tuntomerkit
Vimpa - Vimba vimba
Vimpa on särkikalalajeista sellainen, jolla on sesonkiaika. Vesien lämmittyä tarpeeksi nousee laji sankoin joukoin kutemaan jokiin ja jokisuihin jolloin laji on helppoa onkia.
Vimpa on helppo tunnistaa muista särkikaloista pitkä kuono ja hieman korkeampi ruumiin profiili. Koiraskalat muuttuvat kutuaikaan musta, kelta, punaoransseiksi. Vimpojen silmät ovat myös hyvä tuntomerkki, ne ovat kellertävät kuten säyneellä ja seipillä.
pitkä kuono
kellertävä silmä
Harvinaisemmat onkisaaliit tutut lajikalastajille
Tästä alaspäin listan lajit ovat harvinaisempia saaliita normi onkijalle salakkaa lukuun ottamatta. Nämä lajit ovat kuitenkin Kalamaratonissa ja lajikalastuksessa kalastettavia ja tästä syystä ne ovat myös tällä sivulla.
Mudun löytää merestä ja myös järvistä, joista ja puroista käytännössä koko Suomesta. Mudut viihtyvät kivien ja muiden suojaa tarjoavien paikkojen piiloissa ja harvemmin myös avovedestä.
Kutuasuinen mutukoiras
Kutuasuinen koirasmutu on kaikessa kaudessaan huikeaa väriloistoa oranssista mustaan ja valkoisine poskitäplineen. Jokivesissä mudun voi helposti sekoittaa lohikalojen jokipoikasiin, mutta tunnistus on helppo tehdä puuttuvasta rasvaevästä.
Allikkosalakka on helppo erottaa perinteisestä salakasta kylkiviivan perusteella. Allikkosalakalla kylkiviiva on vain pieni pätkä kalan kiduskannen takana, eikä se yllä rintaeviä pidemmälle. Salakalla kylkiviiva jatkuu kalan pyrstön tyveen asti.
Törö on virtavesien asukki, se ui pohjan tuntumassa pienissä parvissa ja nappaa pohjassa tai virran mukana tulevia pohjaeläimiä suuhunsa. Törön voi löytää paikoittain jopa merialueelta, esimerkiksi Kotkan Mansikkalahdesta.
Törö on helppo tunnistaa sen täplikkäästä kylkiviivasta sekä selkä- ja pyrstöstä. Myös ylähuulen molempien puolien viiksisäikeet auttavat tunnistamisessa.
Saimaan kanavalta löytyy nykyään törön lajitoveri, valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus
). Valkoevätörön evien laikut ovat vaaleampia kuin töröllä ja sitä on havaittu toistaiseksi vain Saimaan kanavan sekä Nuijamaajärven rannoilla.
Kivennuolainen on yksi rantavesien kalalaji, jonka näkee parhaiten yöllä lampun valossa. Puroissa, ojissa ja merten sekä järvien rannoilla viihtyvä laji. Nuljuksi lajikalastuspiireissä kutsuttu pohjakalan voi oikeastaan sekoittaa vaan rantanuoliaiseen, mutta näiden tuntomerkit on selkeät ja tunnistus helppoa pelkän ulkonäön perusteella.
tummempi väritys verrattuna rantanuoliaiseen, kylkiviivan tummat "täplät" ja kuviointi
Rantanuoliainen on Itäisen Suomenlahden hiekka- ja liejupohjaisten rantojen asukki. Kalan kun näkee ja jos se säikähtää kaivautuvat ne nopeasti hiekan tai liejun sisään. Rantanuoliainen on lajitoveriaan kivennuoliaista vaaleampi ja niiden kylkiviivaa koristaa upea rivi tummia täpliä sekä silmästä viistosti alaspäin kulkeva tumma juova. Rantanuoliainen on yksi Suomen harvinaisimmista kalalajeista.
tumma selkeä täplärivi kylkiviivalla
pään tumma juova
pyöreä pyrstön takareuna
Miekkasärki - Pelecus cultratus tuntomerkit
Miekkasärki - Pelecus cultratus
Miekkasärki on yleistynyt Etelä-Suomen joissa ja mm. Vanhankaupungin kosken suvannosta niitä saadaan vuosittain muutamia. Lajia ei isompien yksiköiden kohdalla voi sekoittaa oikeastaan mihinkään muuhun on kala sen verran omalaatuisen näköinen.
pitkä miekkamainen rintaevä
lähes suora selkä ja mutkitteleva kylkiviiva kalan alaosassa
Suomen monipuolisin ja laajin lajikalastukseen, eli fongaukseen vinkkejä ja ohjeita tarjoava verkkosivusto.
Vinkit osiosta löydät ohjeita ja vinkkejä eri kalastustekniikoihin. Suurkala osio keskittyy Suomen Vapaa-ajankalastajien suurkalalistan kalojen pyydystämiseen ja opi tunnistamaan kalalajit esittelee eri lajien tuntomerkit lyhyesti ja ytimekkäästi.
Tervetuloa tutustumaan ja innostumaan monipuolisesta kalastuksesta.
Löydät minut myös TikTokista ja Instagramista tunnuksella @taimenmies
Nopeat toimitukset 1-3 arkipäivää
Lajikalastajan aarreaitta
Tukijani
Tekstiilit omalla painatuksella
Mikado
Suosittu Mikado suurempana kuin koskaan!
Daiwa Scandinavia
Seuraa Species Fishing Teamiä
Kilpailu sijoitukset
2024: Helsinki: 1 (30)
2023: Helsinki: 3 (26)
2022: Kotka 6 (20) | Helsinki: 1 (29)
2019: Kotka 2 (25) | Helsinki: 2 (27)
2018: Kotka 2 (26) | Helsinki 3 (27)
2017: Kotka 1 (26) | Helsinki 3 (28) | Turku 2 (22)
2016: Turku 5 (17) | Kotka 1 (25) | Helsinki 16 (24)
2015:HKI 5 (29-lajia) | Turku 2 (24-lajia) | JNS 5(14-lajia)
0 Kommentit