Suomen kalat: Opi tunnistamaan särkikalat

Helposti väärin tunnistettavia särkikalalajeja
Kalalajeja jotka menevät helposti sekaisin

Blog into your language!  Desktop view's at the right column, mobileversion bottom of frontpage.

Tunnistus apua! Mikä kala? Facebook-ryhmissä joiden aiheena on kalastus on moni kalakuvalla varustettu postaus alkanut tällä kysymyksellä.

Suomessa esiintyy vakituisesti noin 73 kalalajia, lukumäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana vieraslajien löytymisen takia. Viimeisin löydetty laji putkisieraintokko tarttui Janne Lampisen lirkkiin vuoden 2022 Helsingin Kalamaraton -lajikalastuskilpailussa. Listaan kun lisää harhailijat ja satunnaisesti Suomen alueelta löytyvät lajit, nousee luku 103 lajiin.

Korkeaprofiilisia särkikaloja
Korkeaprofiiliset särkikalat: vas ylhäältä: sulkava, sorva, pasuri ja lahna

Näistä yleisistä saaliskaloista menee helpoiten sekaisin erilaiset särkikalat sekä lajikalastajien pyytämät eri tokot. Tämä sivu esittelee sinulle selkeästi eri särkikalojen tuntomerkit lyhyesti ja ytimekkäästi kuvien ja videoiden avulla.

Muistisäännöt Suomen yleisimpien kalalajien tunnistamisessa:
  • opettele jokaisesta lajista joku tuntomerkki muistiin
  • keskity tuntomerkkeihin, jotka eivät muutu veden värin mukaan, esimerkiksi päähän ja suuhun, evien sijaintiin tai niiden muotoon. Myös kalan koko on hyvä tuntomerkki joka rajaa useita  lajivaihtoehtoja pois.
Mikä kala?


Toivottavasti tästä sivusta on sinulle iloa ja apua etkä joudu enää Facebook-ryhmissä kysymään:
Mikä kala tämä on?

Jos mietit kirjan hankkimista kalojen tunnistamiseksi kalareissuilla, tässä suositukseni Happyangler.fi verkkokaupasta: Sakke Yrjölä Suomen Kalalajien Tunnistusopas Kirjoitin vuonna 2016 kirjasta arvostelun, lue se tästä.

Tuntomerkit joista tunnistat lahnan ja pasurin

Lahnan ja pasurin tunnistat rintaevistä.
Lahna - Abramis brama ja pasuri - Blicca bjoerkna

Lahna on yksi suuremmiksi kasvavista särkikaloistamme. Lahnan suomenennätys on vuodelta 1912 jolloin Hollolan Vesijärvestä pyydystettiin 11,5 kg painoinen lahna. Pasuri taas jää painonsa puolesta alle kiloon, ennätyskalan painaessa 0,869 kg

Kokonsa puolesta yli kilon painoisia särkikaloja voi lahnan lisäksi olla toutain, turpa, säyne, suutari ja särki. Lahnaan ja pasuriin näistä voi oikeastaan sekoittaa vain sorvan, mutta sorvan muut tuntomerkit ovat niin selkeitä, että tuskin tätä virhettä kukaan tekee.

Ulkonäkö, evistä nopea tunnistusapu

@taimenmies Muistisääntö lahnan ja pasurin tunnistamiseksi. Taita kalan rintaevä kalaa vasten ja katso yltääkö rintaevä vatsaevän tasalle. Lahna - taakse taitettu rintaevä yltää vatsaevän tasalle - vanhemmilla yksilöillä perä, vatsa- ja pyrstöevät usein lähes mustat - koko, korkeaprofiilisistä kaloista yli 1 kg on lahna, alle jäävät voivat olla myös pasureita. Pasuri - rintaevä ei yllä vatsaevän tasalle - evät usein punertavat - iso silmä #lahna #pasuri #kalastus #onginta #kalalaji #fongaus #lajikalastus ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies
Nopeasti katsottuna lahna ja pasuri ovat samannäköisiä, mutta erot löytyvät todella nopeasti, kun muistaa pari muistisääntöä. Lahnalla rintaevä yltää vatsaevien tasalle, pasurilla ei. Tämä on nopein tapa tunnistaa nämä kaksi lajia, tuntomerkki seuraa mukana pienestä yksilöstä lähtien.

Vanhempien ja suurempien yksilöiden välillä erot vielä korostuvat. Lahnalla evien väri taittaa usein lähes mustaan, kun pasurilla evissä on enemmän punaista. Väri voi kuitenkin vaihdella vesistön värin mukaan. 

Lahnan - Abramis brama tuntomerkit

Isot lahnat ovat upean näköisiä isoine evineen.
Lahna - Abramis brama

Suuremmat lahnat on helppo tunnistaa lahnoiksi. Hyvä muistisääntö onkin kalan paino, yli kilon painoinen todella korkeaprofiilinen kala on todennäköisesti lahna ja alle kilon voi olla myös pasuri tai joku muu laji. Pienten kalojen tunnistamisessa käytiinkin läpi rintaevän pituus, joten muut tuntomerkit ovat tötterömäinen suu, usein mustaan taittavat evät ja kellertävä silmä.

  • taakse taitettu rintaevä yltää vatsaevän tasalle
  • vanhemmilla yksilöillä perä, vatsa- ja pyrstöevät lähes mustat
  • koko, korkeaprofiilisistä kaloista yli 1 kg on lahna, alle jäävät voivat olla myös pasureita.


Pasurin - Blicca bjoerkna tuntomerkit

Pasurin hyvä tuntomerkki on korkea profiili ja punertavat evät.
Pasuri - Blicca bjoerkna

Pasuri on yksi tavallisista onkisaaliiksi nousevista lajeista. Pasurin sekoittaa hyvin helposti lahnaan, joka on profiililtaan saman mallinen kuin pasuri. Nämä kaksi lajia erottaa hyvin nopeasti rintaevistä ja se on paras ja helpoin tunnistusvinkki, joka kannattaa opetella.

  • rintaevä ei yllä vatsaevän tasalle
  • evät usein punertavat
  • iso silmä

Ruutana - Carassius carassius ja hopearuutanan Carassius gibelio tuntomerkit

Ruutana - Carassius carassius Kuva: Timi Laitinen

Ruutana on kalalajina sellainen, että se selviää talven yli, vaikka lampi jäätyisi pohjaan asti. Ruutana lajeja on suomessa kaksi, perinteinen ja hopearuutana. 

Hopearuutana - Carassius gibelio


Hopearuutana on vieraslajia ja sitä on siirretty luvattomasti useampaan lampeen mm. Varsinais-Suomen alueella. Lajia tavataan myös merialueella, joissa kalojen koko voi nousta useaan kiloon ruutanan tavoin. 

Hopearuutanaa ei saa missään nimessä siirtää vesistöstä toiseen, kuten ei mitään muutakaan lajia!
  • ruutanan silmän reuna ruskeanoranssi, hopearuutanalla lähes valkoinen
  • suomupeitteen ja kalan väri
  • hopearuutanalla vatsan sisäkalvot mustat
  • peräevän ruotojen määrä, ruutanalla kuusi ja hopearuutanalla tavallisesti viisi ruotoa

Salakka - Alburnus alburnus tuntomerkit

Salakka - Alburnus alburnus

Salakka on monen kalalajin ravintolistalla ja moni kalastaja käyttääkin lajia täkykalana. Salakka on helppo tunnistaa muista lajeista sen suomupeitteestä, joka lähes poikkeuksetta irtoaa kalaa käsitellessä. Muita tuntomerkkejä ovat ylöspäin aukeava suu sekä pitkä peräevä.

  • kylkiviiva jatkuu pyrstöön asti
  • suomut irtoavat helposti
  • ylöspäin aukeava suu

Seipi - Leuciscus leuciscus tuntomerkit

Seipi - Leuciscus leuciscus

Seipi on yksi kalalajeista, joka on helppo sekoittaa nopeasti katsottuna esimerkiksi särkeen. Virtaviivainen muoto kuitenkin kiinnittää huomion välittömästi ja tarkempi tutkiskelu kertoo kyseessä olevan seipi. Seipin selkeimpiä tuntomerkkejä muodon lisäksi ovat alaleukaa pidempi yläleuka sekä 7–9 ruotoinen selkäevä. Seipin värivariaatioissa on todella paljon vaihtelua veden väristä riippuen. 

Seipin tunnistaa helposti päästä ja selkäevästä

  • pidempi ylähuuli
  • virtaviivainen sukkulamainen pyöreä muoto
  • 7-9 ruotoinen selkäevä

Sorva - Scardinius erythrophthalmus tuntomerkit

Sorva - Scardinius erythrophthalmus

Sorva on yleinen näky kesähelteellä pintakalvossa. Suu ylöspäin oleva punaeväinen kaunokainen voi kasvaa huimiin mittoihin ja uusi Suomen ennätys on 44 cm ja 1,580 kg Ahvenanmaalaisen Tomi Valkamaan nimissä. 

Sorvan parhaimpia tuntomerkkejä ovat evien punainen väri. Suuremmat yksilöt muuttuvat usein väriltään lähes kullankeltaisiksi, väri voi kuitenkin vaihdella vesistöiden välillä.
Evien värin lisäksi muita hyviä tuntomerkkejä ovat, ylöspäin kaartuva suu sekä vatsa- ja selkäevän sijainti toisiinsa nähden. Sorvalla selkäevä on selvästi vatsaevän takapuolella. 

  • evien punainen väri ja selkäevä selkästi vatsaevän takapuolella
  • suu ylöspäin
  • suurempien yksilöiden väri usein keltainen tai kellertävät

@taimenmies Sorva - Scardinius erythrophthalmus tuntomerkit Sorva on yleinen näky kesähelteellä pintakalvossa. Suu ylöspäin oleva punaeväinen kaunokainen voi kasvaa huimiin mittoihin ja uusi hyväksymistä odottava Suomen ennätys on 44 cm ja 1,580 kg Ahvenanmaalaisen Tomi Valkamaan nimissä. Sorvan parhaimpia tuntomerkkejä ovat evien punainen väri. Suuremmat yksilöt muuttuvat usein väriltään lähes kullankeltaisiksi, väri voi kuitenkin vaihdella vesistöiden välillä. - evien punainen väri ja selkäevä selkeästi vatsaevän takapuolella - suu ylöspäin - suuremmat yksilöiden väri usein keltainen #sorva #kalastus #onginta #lajikalastus #fongaus #kalalajit #kala ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies

Sulkava - Abramis ballerus tuntomerkit

Sulkava - Abramis ballerus

Sulkava on jokaisen verkkokalastajan painajainen, joka pitää pyydyksiään lajin esiintymisvesissä. Hyvinkin yleinen kalalaji sattuu tietyillä alueilla Suomessa helposti onkeen ja laji on erittäin helppo tunnistaa pitkästä peräevästä, josta löytyy 37 – 46 ruotoa.

  • sulkavan peräevä on todella pitkä ja yltää lähes pyrstöön asti
  • sulkavalla suu aukeaa ylöspäin kuten sorvalla (Scardinius erythrophthalmus), sorvalla alaleuka on myös yläleukaa pidempi
  • lahnan tavoin sulkavalla rintaevät yltävät vatsaevien tasalla, pasurilla (Blicca bjoerkna) eikä sorvalla yllä
@taimenmies Sulkava - Abramis ballerus on yksi korkeaprofiilisista särkikaloistamme. Selkeimmät tuntomerkit ovat pitkä peräevä, ylöspäin aukeava suu sekä korkea selkäevä. #fongaus #lajikalastus #sulkava #onginta #kalalaji ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies

Suutari - Tinca Tinca tuntomerkit

Suutari - Tinca tinca

Suutari on yksi hienoimmista onkikaloista. Kun löydät kalapaikan mistä voit kalastaa suuria suutareita ei pienten yksilöiden pyyntiin ole paluuta. Voimakas kala on isojen pyöreiden evien takia voimakas taistelija ja useamman kilon painoisena tarjoaa saajalleen ikimuistoisia elämyksiä. 

Suutarin suomupeite näyttää nahkalta ja vihreä väri yhdistettynä punaiseen silmään on tuntomerkkeinä sellainen, ettei lajia voi toiseen sekoittaa. 

  • vihreä erittäin pienisuomuinen, lähes nahkamainen pinta
  • punainen silmä
  • kaikki evät ovat pyöreäreunaisia

Särki - Rutilus rutilus tuntomerkit

Särki - Rutilus rutilus

Särki on yleisimpiä ensisaaliita onkijalle harrastuksen alussa. Punasilmäinen, siniselkäinen särki on helppo tunnistaa ja lisäksi yksi Suomen yleisimmistä kalalajeista.  Särjen suu aukeaa eteenpäin ja sen selkäevä on hieman vatsaevien takapuolella.

  • punainen silmä
  • suu aukeaa eteenpäin
  • Suomen yleisimpiä kalalajeja

Säyne - Leuciscus idus tuntomerkit

Säyne - Leuciscus idus

Säyne on kalalaji, joka menee usealla kalastajalla sekaisin sorvan tai särjen kanssa. Säyneen tuntomerkit ovat kuitenkin todella selkeät kun opettelet ne muistiin. 

Säyneen väri vaihtelee todella laajalla kirjolla. Kirkkaissa vesissä kalat voivat olla lähes kirkkaita punaisine upeine evineen, kun taas humuksen värjäämissä tai rusehtavissa vesissä kalat ovat lähes mustia tai kuparin-keltaisen värisiä. Unohda siis väri tunnistusapuna ja keskity suomupeitteeseen, kalan silmän väriin sekä pyrstön tyven paksuuteen. 

Säyneen värivariaatioita eri vesistöstä

  • suomupeitteen koko, kylkiviivalla 53-61 suomua
  • silmän keltainen väri
  • paksu pyrstön tyvi

Toutain - Aspius aspius tuntomerkit

Toutain - Aspius aspius

Suuremmat toutaimet tunnistaa helposti muista kalalajeista torbedomaisen sekä petomaisen ulkomuodon ja pään perusteella, mutta pienemmät yksilöt sekoittuvat helposti esimerkiksi salakaksi.

Noin 20 cm toutain. Kuva Miika Kovanen

Toutaimen tuntomerkit näkyvät jo pienestä yksilöstä, kuten yllä olevasta Kotkan Kalamaratonista nousseesta huomaa.

  • toutaimelta suomut eivät irtoa, kun taas salakalta ne irtoavat lähes poikkeuksetta
  • toutaimen alaleuanpielet yltävät silmän tasalla, salakan suu on pieni silmän etupuolella.
  • toutaimen selkäevä on selvästi vatsaevien takapuolella, salakalla evä alkaa vatsaevien takareunan tasalla


Turpa - Squalius cephalus tuntomerkit

Turpa - Squalius cephalus

Turpa on upea kala siiman päässä ja varsinkin virtavesissä saatuna huikea taistelija. Turpaa esiintyy meriin laskevissa, joissa lähes koko rannikon alueella ja lajia on kiva onkia. Tunnistus turvan osalta on helppoa, kun katsoo kalan peräevää, joka on ulospäin kaareva. 

Turvan evät ovat hyvä tuntomerkki sekä pään leveys

Muita hyviä tuntomerkkejä ovat ylhäältä päin katsottuna leveä päälaki sekä jo pienillä yksilöillä näkyvä mustat pyrstön reuna. Kalan kasvaessa hyväksi tuntomerkiksi tulee myös kalan suomupeite. Tummareunaiset suuret suomut näkevät helposti ja suomujen reunat korostavat kalan suuria suomuja. 


  • peräevä on ulospäin kaareva. Myös ruutanalla, hopearuutanalla ja suutarilla on ulospäin kaareutuva peräevä, mutta nämä on helppo erottaa muiden tuntomerkkien avulla
  • leveä pää
  • suuret suomut joissa vanhemmilla yksilöillä tumma takareuna

Vimpa - Vimba vimba tuntomerkit

Vimpa - Vimba vimba

Vimpa on särkikalalajeista sellainen, jolla on sesonkiaika. Vesien lämmittyä tarpeeksi nousee laji sankoin joukoin kutemaan jokiin ja jokisuihin jolloin laji on helppoa onkia. 

Vimpa on helppo tunnistaa muista särkikaloista pitkä kuono ja hieman korkeampi ruumiin profiili. Koiraskalat muuttuvat kutuaikaan musta, kelta, punaoransseiksi. Vimpojen silmät ovat myös hyvä tuntomerkki, ne ovat kellertävät kuten säyneellä ja seipillä.

  • pitkä kuono
  • kellertävä silmä

Harvinaisemmat onkisaaliit tutut lajikalastajille

Tästä alaspäin listan lajit ovat harvinaisempia saaliita normi onkijalle salakkaa lukuun ottamatta. Nämä lajit ovat kuitenkin Kalamaratonissa ja lajikalastuksessa kalastettavia ja tästä syystä ne ovat myös tällä sivulla. 


Mutu - Phoxinus phoxinus

Mutu - Phoxinus phoxinus Kuva: Patrik Lauha / @suomenkalat

Mudun löytää merestä ja myös järvistä, joista ja puroista käytännössä koko Suomesta. Mudut viihtyvät kivien ja muiden suojaa tarjoavien paikkojen piiloissa ja harvemmin myös avovedestä. 

Kutuasuinen mutukoiras on upea ilmestys.
Kutuasuinen mutukoiras

Kutuasuinen koirasmutu on kaikessa kaudessaan huikeaa väriloistoa oranssista mustaan ja valkoisine poskitäplineen. Jokivesissä mudun voi helposti sekoittaa lohikalojen jokipoikasiin, mutta tunnistus on helppo tehdä puuttuvasta rasvaevästä.

  • tumma täplärivi kyljissä
  • pyörä pää ja ruumiin poikkileikkaus
  • korea kutuasu koiras muduilla


Allikkosalakka - Leucaspius delineatus tuntomerkit

Allikkosalaskka on pieni puistolampien asukki.
Allikkosalakka - Leucaspius delineatus. Kuva: Patrik Lauha / @suomenkalat

Allikkosalakka on helppo erottaa perinteisestä salakasta kylkiviivan perusteella. Allikkosalakalla kylkiviiva on vain pieni pätkä kalan kiduskannen takana, eikä se yllä rintaeviä pidemmälle. Salakalla kylkiviiva jatkuu kalan pyrstön tyveen asti. 

  • lyhyt kylkiviiva
  • suuri silmä
  • selkäevän etureuna vatsaevien takapuolella

@taimenmies

Allikkosalakka - Leucaspius delineatus tunnistaa parhaiten lyhyestä kylkiviivasta joka ei yllä rintaevän yli. Muita hyviä tuntomerkkejä on kalan suuri silmä sekä ylöspäin aukeava suu. #allikkosalakka #fongaus #lajikalastus #kalastus

♬ original sound - Taimenmies

Törö - Gobio gobio tuntomerkit

Törön tunnistaa viiksisäikeistä ja upeasta täplärivisitä kyljillä.
Törö - Gobio gobio Kuva: Patrik Lauha / @suomenkalat

Törö on virtavesien asukki, se ui pohjan tuntumassa pienissä parvissa ja nappaa pohjassa tai virran mukana tulevia pohjaeläimiä suuhunsa. Törön voi löytää paikoittain jopa merialueelta, esimerkiksi Kotkan Mansikkalahdesta.

Törö on helppo tunnistaa sen täplikkäästä kylkiviivasta sekä selkä- ja pyrstöstä. Myös ylähuulen molempien puolien viiksisäikeet auttavat tunnistamisessa. 

Saimaan kanavalta löytyy nykyään törön lajitoveri, valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus
). Valkoevätörön evien laikut ovat vaaleampia kuin töröllä ja sitä on havaittu toistaiseksi vain Saimaan kanavan sekä Nuijamaajärven rannoilla.

  • täplikkäät kyljet
  • ylähuulen viiksisäikeet

Kivennuoliainen - Barbatula barbatula

Kivennuoliainen on rantojen pohjien asukki.
Kivennuoliainen - Barbatula barbatula Kuva: Patrik Lauha / @suomenkalat

Kivennuolainen on yksi rantavesien kalalaji, jonka näkee parhaiten yöllä lampun valossa. Puroissa, ojissa ja merten sekä järvien rannoilla viihtyvä laji. Nuljuksi lajikalastuspiireissä kutsuttu pohjakalan voi oikeastaan sekoittaa vaan rantanuoliaiseen, mutta näiden tuntomerkit on selkeät ja tunnistus helppoa pelkän ulkonäön perusteella.
  • tummempi väritys verrattuna rantanuoliaiseen, kylkiviivan tummat "täplät" ja kuviointi
  • suora pyrstön rakareuna

Rantanuoliainen - Cobitis taenia

Rantanuoliaista esiintyy Itäisellä Suomenlahdella
Rantanuoliainen - Cobitis taenia Kuva: Miika Kovanen

Rantanuoliainen on Itäisen Suomenlahden hiekka- ja liejupohjaisten rantojen asukki. Kalan kun näkee ja jos se säikähtää kaivautuvat ne nopeasti hiekan tai liejun sisään. Rantanuoliainen on lajitoveriaan kivennuoliaista vaaleampi ja niiden kylkiviivaa koristaa upea rivi tummia täpliä sekä silmästä viistosti alaspäin kulkeva tumma juova. Rantanuoliainen on yksi Suomen harvinaisimmista kalalajeista.
  • tumma selkeä täplärivi kylkiviivalla
  • pään tumma juova
  • pyöreä pyrstön takareuna

Miekkasärki - Pelecus cultratus tuntomerkit

Suomen vaiken kalalaji pyydystää?
Miekkasärki - Pelecus cultratus

Miekkasärki on yleistynyt Etelä-Suomen joissa ja mm. Vanhankaupungin kosken suvannosta niitä saadaan vuosittain muutamia. Lajia ei isompien yksiköiden kohdalla voi sekoittaa oikeastaan mihinkään muuhun on kala sen verran omalaatuisen näköinen. 

  • pitkä miekkamainen rintaevä
  • lähes suora selkä ja mutkitteleva kylkiviiva kalan alaosassa
  • pieni selkäevä lähellä pyrstön tyveä
  • ylöspäin avautuva suu

Katso myös






Lähetä kommentti

0 Kommentit