 |
| Upeita ovat Suomen vesien simppulajit |
Blog into your language! Desktop view's at the right column, mobileversion bottom of frontpage.
Suomen kalalajiston simppulajit ovat kivisimppu, kirjoeväsimppu, piikkisimppu, härkäsimppu ja isosimppu. Näitä pohjalla eläviä kaloja saadaan sivusaaliiksi verkkokalastuksessa tai pilkinnässä ja lajikalastajat taitavat näiden pyyntisalat ja koukuttavat lajipisteitä eri tekniikoilla.
Kivisimppu luokiteltu kahdeksi eri lajiksi
 |
| Kivisimppu - Cottus gobio Kuva: Patrik Lauha / @suomenkalat |
Tiesitkö, että Suomessa elää kaksi kivisimppu lajia? En tiennyt minäkään ennen puhelukeskustelua Luonnontieteellisen museomestari Janne Granroth kanssa.
Merestä löytyvä kivisimppu on nyt tunnistettu rannikkokivisimpuksi (Cottus gobio sensu stricto) ja sisävesissä esiintyvä muoto järvikivisimpuksi (Cottus koshewnikowi).
Tutustu Laji.fi palvelussa lajikortteihin lajin nimeä klikkaamalla: rannikkokivisimppu | järvikivisimppu
”Lauri Koli oli todennut aikoinaan, että Suomessa on erilaisia kivisimppuja. Vuonna 2005 kalatutkijat Jörgen Freyhof, Maurice Kottelat ja Arne Nolte julkaisivat kivisimppujen luokittelua käsittelevän laajan tutkimuksen, revision, jossa kivisimppu jaettiin useaan eri lajiin. Vuoden 2023 alusta tätä nimistöä alettiin käyttää myös Suomessa - meillä esiintyvät rannikkokivisimppu (Cottus gobio) ja järvikivisimppu (C. koshewnikowi).” – Janne Granroth
 |
| Kivi- ja kirjoeväsimppu näyttävät ylhäältä päin samalta |
Silmämääräisesti lajit ovat kuin kaksi marjaa, mutta tarkempi tutkiskelu paljastaa erot. Sisävesien yksilöt ovat piikikkäämpiä kuin merellä elävät. Piikkejä on enemmän esimerkiksi kalan kyljissä.
- rannikko- tai järvikivisimpu vatsaevissa ei raitoja
- sisin vatsaevän ruoto yhtä pitkä kuin uloin
Kirjoeväsimppu - Cottus poecilopus
 |
| Kirjoeväsimppu - Cottus poecilopus Kuva: Patrik Lauha / @suomenkalat |
Päällisin puolin kirjoeväsimppu on kuten kivisimput, mutta erot löytyvät vatsaevien puolelta. Nimensä mukaisesti kirjoeväsimpun evistä löytyy värikkyyttä, ja evien poikkiraidoitus yhdistettynä lyhyeen sisimpään eväruotoon ovat lajien erot.
 |
| Kirjoeväsimpun ja kivisimpun vatsaevien väriero |
Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä varmemmin kiven kolosta lirkitty simppu on kirjoeväsimppu. Lajia esiintyy paikoittain myös Pohjois-Karjalan alueella ja muutamassa muussakin kohteessa ympäri Suomen.
- kirjoeväsimpun vatsaevien raidoitus
- sisin vatsaevän ruoro lyhyempi kuin uloin
Suomen suurimmat ja harvinaisimmat simppulajit
 |
| Märketin majakkaluoto ja elämäpiste isosimppu |
Merten syvyyksistä löytyy Suomen kalalajiston kummallisimmat lajit. Simpuista verkkokalastajia kiusaavat härkäsimput ja syvemmältä kalastettavat isosimput. Katso alta videolta, miten Urpoerämiehet kävivät Kemiönsaaren ulkopuolella jigaamassa molempia simppuja.
Lopulta joku lajikalastaja onnistuu löytämään piikkisimpun pyyntipaikan ja tavan ja lopulta tämä viimeinen simppulaji päätyy myös fongareiden listalle.
Härkäsimppu - Myoxocephalus quadricornis tuntomerkit
 |
| Härkäsimppu - Myoxocephalus quadricornis |
Härkäsimppua esiintyy meren lisäksi myös useassa sisävesien järvissä. Meri- ja järviversion ero on merikaloilta löytyvät ”sarvet” päälaelta, järviversiolla näitä ei ole. Härkäsimppu ei viihdy lämpimissä vesissä ja lämpimänä aikana ne painuvat viileisiin syvänteisiin, alku- ja loppuvuodesta simput voi tavoittaa kahluusyvyydestä ja rannalta pohjaonkimalla.
Härkäsimpun mäti on sampien kaviaariin verrattava herkku ja liha maistuu taivaalliselta.
Katso tästä Yle Areenan Luonto lähellä jakso, jossa lajikalastajat kalastavat ja kalataiteilija Sakke Yrjölä valmistaa härkäsimput ruoaksi.
- luukyhmyt otsalla, järvi muodolla näitä kyhmyjä ei ole
- selkäevät erillään toisistaan
Isosimppu - Myoxocephalus scorpius tuntomerkit
 |
| Isosimppu - Myoxocephalus scorpius |
Isosimppu on nimensä mukaisesti iso, se kasvaa suurimmaksi simppulajeistamme ennätyksen ollessa yli 700 g. Suuri suu, kuoppa silmien välissä ja upea väritys ovat selkeitä tuntomerkkejä.
Kutuaikana isosimppu naaraan mahan väri muuttuu oranssiksi ja koiraiden punertavaksi jota koristaa valkoiset täplät.
- kuoppa silmien välissä
- raidallinen taaempi selkäevä
- selkäevät kiinni toisissaan
Piikkisimppu - Taurulus bubalis tuntomerkit
Piikkisimppu on harvinaisin simpuistamme, jota yksikään lajikalastaja ei toistaiseksi ole Suomen vesistä onnistunut pyytämään. Kokonsa puolesta voi sekoittaa kivisimppuun, mutta pitkä yli kiduskannen jatkuva poskipiikki on helppo tuntomerkki lajin tunnistamiseksi.
- pitkä poskipiikki joka yltää kiduskannen reunan yli
- selkäevät kiinni toisissaan kuten isosimpulla
0 Kommentit