Suurkala toutain 5,1 kg / 79 cm |
Oskari (@oskarikujanen) ja Olavi Kujanen (@olavi_junior) ovat kaksi veljestä ja kaksosista jotka, tunnetaan paremmin Urpoerämiehistä. Oskarilla on menossa kova suurkalajahti ja hän pyysikin seuraksi toutainjahtiin Lempäälään.
Innostuksensa hän oli saanut meidän edellisestä reissustamme ja tiedosta että, paikalla olisi syksyllä mahdollisuudet todellisiin mörkötoutaimiin. Meidän toutaimemme edellisellä reissulla eivät suurkalarajaa hätyytelleet, eikä toutainten määrä päätä huimannut. Tuohon reissuun voit palata tästä.
Sissivene auton perässä Oskari saapui maanantai aamuna etupihallemme ja starttasimme reissun kohti Lempäälää. Vajaa kaksituntia startista oli eväät ostettu ja vene vesillä lipumassa kohti Herralanvuolteen loppuliukua.
Toutaimen kalastustekniikka ja vieheet
Blaidit, lusikat, nirhat ja popperit ovat toutaimelle hyviä vieheitä |
Toutain (Aspius aspius) on saanut kutsumanimen "turbosärki". Suurimmaksi kasvava särkikalalaji on peto ja virtaviivaisena se vaanii ja saalistaa pikkukaloja mm. salakoita iskien niihin torpedon lailla. Saalistavat toutaimen on helppo paikallistaa pintakäynneistä ja pakoon kiitävistä pikkukalaparvista.
Virtaavasta vesi asettaa omat haasteensa, mutta vieheitä ja viehetyyppejä, jotka kestävät kovaa virtaa löytyy useita markkinoilta. Omat suosikkini on blaid bait-vieheet ja toinen millä haluaisin saada toutaimen popperit.
Pääsin eräällä vuolteella rannalta seuraamaan, kun viereiseltä heittopaikalta heitettiin popperia saalistavien toutaiden sekaan ja ne tärpit olivat jotain uskomatonta.
Parhaimmillaan iso toutain iski popperiin niin, että viehe ja kala lensivät komeassa kaaressa kohti taivasta räiskähtäen veteen. Vastaisku jos oli myöhässä, oli lopputuloksena vain hieno tärppi ilman muuta äksöniä.
Blaideissä riittää yksi 3-haarakoukku tartuttamaan toutaimet |
Muita hyviä ottipelejä toutaimille ovat lusikat, vaaput ja unohtaa ei saa jigejä. Lempäälän koskialueella on suosittua heittää kevyellä jigipäällä varustettua jigiä, jota uitetaan tai viistotetaan virran mukana. Sama tekniikka toimii myös perhokalastettaessa, esimerkiksi isolla salakka streemerillä.
Toutain tykkää vauhdista, kelaus saa olla todella nopea ja tätä voi helpottaa hankkimalla suuri välityksellisen avo- tai hyrräkelan.
Poikkivirtaan heitetty ja nopeasti kelattu viehe saattaa pysähtyä kuin seinään toutaimen iskettyä siihen voimakkaasti. Kun kala on kiinni, on alku väsytyksessä vauhdikas. Virtaavasta vesi antaa kalalle voimaa ja pienempikin toutain antaa kivan vastuksen.
Terävät ja tarpeeksi paksulankaiset koukut on hyvä varata toutainta kalastettaessa. Kaloille on voimaa vääntää ohut lankaiset koukut suoraksi ja kalojen menetysriski kasvaa tästä syystä huimasti.
Mistä toutaimia voi kalastaa ja milloin ja mihin asti sesonki kestää?
Yleisin saaliskoko on 1-2 kg toutaimet |
Meidän kalareissumme suuntautui jo toisen kerran Kuokkalankosken alle, jälleen käytössä oli vene joka laajentaa kalastettaessa aluetta huomattavasti. Paikan pystyy kalastaa osittain myös rannalta, mutta silloin tulee olla hankittuna Kuokkalankosken kalastuslupa. Tutustu lupaan ja kalastussääntöhin tästä.
Toutainta esiintyy Lempäälän alueen lisäksi Kokemäen, Vantaan- ja Kymijoen vesistöalueen lisäksi muutamassa pienemmässä joessa ja vesistössä. Varmasti suosituimpia toutaimenkalastuspaikkoja suomessa ovat Lempäälän ja Kymijoessa olevat kosket sekä virtapaikat ja tietysti Siuronkoski.
Varsin suosittua on myös vuolteiden kalastus eli yleiskielessä kapeikkojen, joissa virtaa. Näitä löytää esimerkiksi Nokian Melon voimalaitoksesta alavirtaan mennessä kymmeniä. Toutaimien aktiivisuuteen vaikuttaa suoraan se, että miten paljon voimalaitos juoksuttaa vettä läpi. Laitoksen virtaamat voi tarkistaa tästä palvelusta.
Oskarin suurin toutain painoi reilut 1,5 kg. |
Koska tietoa toutaimen kalastamisesta on lopulta saatavilla hyvin vähän, on asioita tullut kyseltyä kalareissuilla tavatuilta tutuilta ja tuntemattomilta kalastajilta.
Toutaimen kalastuskausi alkaa Lempäälässä ja varmaan muuallakin Pirkanmaalla huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin kalat tulevat kudulle virtavesiin. Kudun jälkeen alkaa tankkaus ja sesonkikausi jatkuu hetken. Isommat toutaimet lähtevät tämän tankkaussesongin jälkeen hidasvirtaisimmille osuuksille ja virtapaikat valtaavat pienemmät yksilöt.
Kesähelteillä isojen toutainten kalastus siirtyy syvemmille vesille ja vuolteille. Kuumimman kesän ajan isommat toutaimet voivat seilata järvien puolella nousten syönöstämään virtaan säännöllisesti virtaaman vaihteluiden mukaan. Säännöstellyissä vesistöissä virtaamapiikit ajoittuvat usein viikon alku- tai loppupuolelle.
Viisi heittoa Patriot Bladyllä kaksi 2,5 kg toutainta vuolteelta |
Kolmas varsinainen sesonki on elokuun alku ja viimeinen ennen jalokalojen yysrauhoituksen alkua syyskuunalussa. Vesien viilentyessä tarpeeksi kalat passivoituvat.
Palataan hetkeen Vuolteen alapuolisten reimareiden väliin. Olimme ankkuroineet veneen virran reunaan josta pääsemme heittämään poikkivirtaan koko alaosan alueelta. Ensimmäiseen toutaintärppiin ja ylös saatuun kalaan ei montaa heittoa tarvittu, kun Ostarilla oli toutain haavissa. Koko ei riittänyt, mutta munat oli saatu pois padasta.
Jatkoin Patriot Blaidyn 15,5 g painoisen blaid baitin heittämistä virtaan ja alle 10 minuutin ensimmäisestä toutaimesta oli myös minun munani saatu pois padasta. Peli oli auki, aikaa olisi nyt vain heittoja heittojen perään ja toivotaan, että se suurkalat eli vähintään 3,5 kg toutaimet olisivat ruoka-aikaan virrassa.
Kuka voisi kellot seisauttaaja ajan pysäyttääkun maailma lainaa kaikkein kauneintaan
Suurlähettiläiden klassikko suomipop hitin sanat kuvaa kalareissuja, joilla on jokin tavoite. Meidän molempien tavoitteena oli suurkala. Jokainen heitto oli yksi mahdollisuus onnistua. Virtaava vesi kuljetti kylkiään välkyttäviä blaid blaidejä ja odotimme todellista tälliä.
”Huomasitko, tuossa kävi kala?”
Kysyin Oskarilta ja samalla heitin pintakäynnin taakse. Kerkesin kiristää siiman ja tehdä muutaman kammen pyöräytyksen, kun Gunkin vapa taipui ja Daiwa Aird 2000 avokela päästi väsysyksen alkuun kuuluvan kutsuhuudon. Räikkä huusi, puola pyöri ja nyt tiesin, että iso kala on kiinni.
Olin hetkeä aikaisemmin karkuuttanut suurelta tuntuneen kalan ja nyt päätin ottaa rauhallisesti tämän kalan kohdalla. Pidin kalalle painetta ja annoin kalan väsyttää itseään virtaa vasten. Kala taisteli ja vasta muutaman minuutin väsytyksen jälkeen, näimme ensimmäiset vilahdukset kalan kyljestä.
”On iso, varmaan nelosen voi olla vitosenkin kala.”
Totesi Oskari, jolloin myös tajusin, että nyt on ennätyskala vain muutaman metrin päässä. Kala väsyi, kolautti päänsä veneen reunaan ja huomasimme samalla, että koukut olivat vain hennosti kiinni kalan suupielessä.
Sain uitettua kalan lopulta haaviin ja tiesin, että suurkala numero viisitoista oli tosiasia. Siinä lepäsi haavinpohjalla reilusti yli 3,5 kg toutain, joka pitäisi nyt dokumentoida ja laskea takaisin harventamaan Lempäälän virtavesien kalakantoja.
Kala haavissa ylös, puntari kiinni ja punnitus haavin kanssa. Nopea mittaus ja poseerauskuvat, jonka jälkeen kala takaisin. Personal Best, eli oma ennätystoutain kirjataan nyt lukemiin 5,1 kg ja 79 cm.
Laskeuduin polvilleni, tai no katsokaa video niin näette tunteeni tuolla euforia täyteisestä hetkestä.
Kuten aikaisemmin lainattu Suurlähettiläiden klassikon kertosäe jatkuu.
Kuka voisi kellot seisauttaaja ajan pysäyttääkun maailma antaa kaikkein parastaan
Valitettavasti Oskarin kymmenkunnan saaman toutaimen joukkoon ei suurkalaa mahtunut, vaikka sitkeästi sitä yritti.
Täytyy sanoa, että kun kaksi asiaansa sitoutunutta kalastajaa alkaa puhumaan kalastamisesta, muistoista ja ikimuistoisista retkistä voisi siitä saada kuvan, että ollaan pitkäaikaisia ystäviä.
Kalastus on harrastus, missä kokemukset seuraavat kalastajan mukana ja niitä on ilo jakaa tuttujen ja tuntemattomien kanssa, kalastettaessa myös unohtaa kaiken muun ja keskittyy olennaiseen.
Olemme tunteneet Oskarin kanssa toisemme pitkään, mutta tämä oli ensimmäinen kalareissu missä olimme kahdestaan liikenteessä.
Lopulta suurtoutaimen kalastaminen vaati 11 yksilön saamista ja 5 reissua, tehokkuuden jääden 20 %. Toutaimen osalta pätee saman lainalaisuudet kuin muidenkin suurkalojen, kun olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan, on saamispotentiaali huomattavasti suurempi.
Klikkaa kuvaan ja tutustu Suomen särkikalojen tunnistusoppaaseen |
Suurkalani
1. Ruutana 1,380 kg2. Pasuri 0,713 kg
3. Vimpa 0,4194 kg
4. Sorva 0,614 kg
5. Kuha 6,680 kg
6. Piikkimonni 0,335 kg (2000-luvun toiseksi suurin aktiivivälinein pyydetty)
7. Seipi 0,120 kg
8. Kuore 0,105 kg
9. Säyne 1,880 kg
10. Suutari 1,620 kg
11. Turpa 1,680 kg
12. Ahven 1,070 kg
13. Sulkava 0,360 kg
14. Lahna 2,660 kg
15. Toutain 5,100 kg
Toutaimen suurkalaraja 3,5 kg, katso tästä ilmoitetut suurkala toutaimet.
0 Kommentit