Retkitarinan kirjoittaminen alkaa muistoista ja paluusta hetkeen, josta on tarkoitus kirjoittaa. Tein pitkästä aikaa kalareissun, jonka aloitin yksin kera omien ajatuksieni. Matka suuntautui jälleen toutainjahtiin tutulle vuolteelle ja yö oli tarkoitus viettää siskon pojan Tatun luona Tampereella.
Aikaisemmat toutainreissut tälle alueella on lähinnä tarjonneet upeita elämyksiä saalistavien toutainten touhuja seuratessa, mutta tärpit ovat jääneet uupumaan haukia lukuun ottamatta.
Retki tulisi perjantaina yksin kalastamisen jälkeen jatkumaan lauantaina Lempäälän toutainparatiisissa Timin ja Kuopiosta saapuvan Vieheet pohjassa – Laurin seurassa. Lauri toisi veneen mukanaan ja kalastaisimme päivän toutainta Herralanvuolteen loppuliussa. Tuon spotin pitäisi näin loppukaudesta olla isojen toutainten lounasravintola.
Palataan kuitenkin perjantaihin 25.8.2023. Ennen saapumista vuolteelle toivoin, että virtaus olisi kova ja voimalaitoksen luukut olisivat auki. Virtaus vetää toutaimia puoleensa ja tämä on tullut huomattua paikalla karulla tavalla. Jos virtaus on heikko ei toutaimia pahemmin pinnassa näy, mutta nyt kun saavuin rantaan näin heti, että tutun kiven taakse muodostui kunnon pyörre ja virrassa mellesti toutaimet salakoiden kimpussa.
Tämä voisi luvata hyvää kalantuloa.
Kalastin rannalla tunnin ja toisen heti perään saamatta tärppiäkään yhtä pientä puikkarihaukea lukuun ottamatta. Paikalle saapui punainen Audi ja sieltä nousi kalastajan näköinen herrasmies. Ystävällinen herra tuli viereeni heittelemään ja juttelimme hänen aikaisemmista kalasaaliistansa ja erityisesti saaduista toutaimista.
Heittely vieheellä ei tuottanut tulosta, joten hän vaihtoi täkyonkeen. Täkyverkko rantaan ja salakoita ämpäriin. Kalan lopetus ja polvikoukkuun päästä kiinni roikkumaan.
Puoli tuntia täyllä kalastettua kohoa vietiin. Siiman päässä jumputti komea kala, mutta mikä laji pysyi hetken mysteerinä. Lopulta kala valahti virtaan ja näimme, että kyseessä oli upea toutain. Sain kunnian haavita herran kalan ja nopean punnituksen sekä kuvaamisten jälkeen laskea kalan myös takaisin. Kala painoi kolme kiloa ja oli näin vain 500 g suurkalarajasta vajaa.
 |
| Petri onnistui nappaamaan upean toutaimen salakkatäyllä |
Kysyin herran nimen ja hän esitteli itsensä Petriksi. Kiitos Petri seurasta ja onnea tätäkin kautta upeasta toutaimesta, tämä hetki muistutti taas siitä, että aina pitäisi olla laajempi lajikalastusarsenaali mukana mm. täkyvehkeet.
Jatkoin tyhjän heittämistä ja Petri jatkoi matkaansa seuraavalle vuolteelle kuten hänen kalareissullaan on tapana toimia. Toivotin kireät siimat ja itse jatkoin tyhjän pyyntiä.
Aurinko alkoi laskea vastarannan puiden taakse ja päätin, että kokeillaan vielä tuo ”huonompi” puoli missä kaloja kävi pinnassa, muttei läheskään niin paljon kuin tällä puolella. Siirryin rantaan ja mietin, että laitetaan tuo Patriot Blaidy kiinni koska tuota väriä en vielä olekaan testannut. Kolmas heitto kun tärähti! Kala painoi vavan luokille ja jarru huusi.
Yksin kalassa ollessa kaikki tekeminen on sinusta itsestäsi kiinni. Onnistuminen on kiinni vai omasta suorituksesta.
Lopulta kala väsyi ja sain sen pitkävartisella haavilla napattua. Jesh, ennätystoutain oli haavipussin pohjalla, mutta painossa tuskin riittää suurkalaan. Mittaus ja punnitus, paino noin 2,5 kg ja pituus reilut 62 cm. Nopeat räpellyskuvat ja kala takaisin.
Seuraavat kymmenkunta heittoa ja sama blaidy ja taas mentiin.
Sama ruljanssi uudestaan, kala haaviin, mittaus, punnitus, kuvat ja takaisin. Kalan paino samaa luokkaa kuin edellisen, tosin muutaman sentin pidempi yksilö.
Keskipaino- ja koko oli hyvää, mutta ei riittävää suurkalaksi.
Jätetään vuolle sekä toutaimet rauhaan ja ajellaan Tatun luokse yöksi. Viikonloppu visiitillä oli myös siskoni nuorimmainen tytär, joten tunti ennen nukkumaan menoa meni kuulumisten vaihtamiseen ja kun viimein sain, pääni laskeutui tyynylle nukahdin.
Aamulla Tatu keitti kahvit, söin aamupalan ja toivotin heille mukavaa päivää, jonka jälkeen otin suunnan kohti Lempäälää. Yhdeksäksi oli sovittu tapaaminen, joten aikaa oli vajaa tunti ennen vesille lähtöä.
 |
| Tämä toutain ei voinut vastustaa Patriot 15,5 g Blaidyä |
Vieheet pohjassa feat ”ankkurit pohjassa”
Kuopiosta kotoisin oleva Lauri oli yhteydessä Instagramin kautta ja hän kysyi, olisinko halukas tulemaan hänen YouTubensa -sarjaan yhdeksi haastateltavaksi. Tunnetusti en tällaisesta kunniasta kieltäydy, joten sovimme kalareissun toutaimen perään.
”Sarjan ideahan on se että, yritän kiertää mahdollisimman eri puolilla Suomea kuvaamassa aina jonkun vieraan kanssa, ei tarvitse olla aina mikään maailman kovin kalastaja vaan eri alojen ammattilaisten, jotka kuitenkin edes jonkun verran kalastelee.”
Tämä on lyhykäisyydessään idea sarjassa, kertoo Lauri.
Tämä reissu olisi nyt edessä ja mukaan tulee myös ystäväni Timi. Molemmilla meillä oli tavoitteena suurkalatoutain ja Laurilla hyvän jutun tekeminen sekä elämänpiste toutaimesta.
Lempäälään veneellä kalaan suuntaavat löytää laskurampin Hollonnokasta jossa on myös tilaa autolle ja trailerille. Tästä rampilta Herralanvuolteen suulle on vajaa 550 m, joten tämän matkan taittaa, vaikka soutaen. Huom. Vuolteen laskukohdan niemien kärjestä ylävirtaan päin alkaa Kuokkalankosken kalastusalue, jolla kalastaminen vaatii erillisen kalastusluvan. Lupatiedot löydät tästä.
 |
| Hollonnokasta löytyy veneluiska |
Laskiessamme venettä tuli toinen porukka, joka oli kalalle lähdössä ja juttelimme heidän kanssa tovin.
”Siitä virran alta, jos ette toutaimia saa, ei ole rantaan paluuta.”
”Naapuri sai siitä toissa päivänä 20 toutainta, suurimpien ollen yli neljän kilon.”
Silmämme kirkastui juttuja kuunnellessa ja tämä antoi uskoa tulevalle kalareissulle.
Laskimme veneen vesille ja siirryimme vuolteen alle. Ankkuri ylävirrasta katsottuna oikealle kaartuvan virran reunaan, jonka jälkeen alkoi armoton vieheralli ja heittely virtaan.
Ensimmäinen kalakontakti oli jo perinteeksi tullut pieni tumppi hauki, joka ei voinut vastustaa Patriot Blaidyä.
 |
| 34 cm ahven piristi kivasti |
Nopeasti kävi ilmi, että tämän kohdan pohjassa on kiviä ja matalikkoja. Jigi toisensa jälkeen pohjaan, jonka jälkeen siirryimme pintavieheisiin. Itse kokeilin popperia ja lusikoita sekä blaidejä.
Saalis lajisto oli haukia ja ahvenia, mutta toutaimet uupuivat. Aioimme vaihtaa paikkaa alavirran puolelle, kun huomasimme, että vene liikkui vapaasti.
”Ankkuri köysi on katkennut”
Timi ilmoitti, että hän lähtee ostamaan uuden ankkurin ja me jäämme Laurin kanssa uistelemaan ja siinä samalla tekemään sarjaan vaadittavan haastattelu osuuden. Haastattelun löydät alla olevalta Laurin videolta. Nappaa myös Vieheet pohjassa Instagram-tili seurantaan tästä.
Kävimme rautatiesillan alapuolella piipahtamassa ja hiljaisen puolen tunnin heittelyn jälkeen päätimme palata takaisin jokisuuhun. Upeita paikkoja jäi kyllä lupa-alueelle, joissa varmasti viihtyy toutaimet, kuhat ja muut saaliskalat.
Ensimmäiset kohdelajit
 |
| Lempäälästä noussut suurin toutain osui Timille |
Ensimmäinen toutain osui kohdalleni. Pieni vajaa 500 g turbosärki nappasi Patriotin Blaidyyn. Hetki tästä ja saaliiksi tuli ahven. Lauri heitteli pakkinsa arsenaalia läpi ja lopulta punainen Kuusamon Uistimen Kuf lippa antoi saaliiksi videolla näkyvän kalan.
Siirryimme virranreunassa hieman alaspäin ja Timillä tärppäsi kovaa. Tämä kala jäi valitettavasti mysteeriksi, koska hetken väsyttelyn jälkeen kala pääsi irti. Hetki tästä ja Timillä oli uudestaan kala kiinni ja nyt se saatiin ylös asti.
 |
| Vieheet pohjassa Lauri ja yleisin saaliskala eli ahven |
Kilon paremmalla puolella oleva toutain jäi reissun suurimmaksi toutaimeksi, kun loppureissun revimmekin ankkuria irti saamatta sitä, joten annoimme uhrilahjaksi myös muutama tuntia aikaisemmin Timin ostaman ankkurin.
Lopetimme kalastamisen toisen ankkurin köyden katkaisuun. Kello oli vasta hieman yli kolmen, joten ehdotin Timille, jos lähdettäisiin edellisillan toutainpaikalle yrittämään vielä pimeään asti. Timi oli samaa mieltä, joten suunta kohtu vuolletta kiitoksien ja kameralla tallennettujen loppuspiikkien jälkeen.
Matkalla kahvit mukaan ja vähän murkinaa hesessä.
Saapuessamme vuolteelle, oli toutainten tanssi pinnassa käynnissä. Salakat pomppivat pakoon saalistavia virtavesien tarpooneja. Edellisestä illasta oppineena, päätimme ajaa suoraan vastarannalle ja aloittaa siellä kalastamisen.
Hetken kerkesimme heitellä, kun Timillä tärppäsi. Kala iski niskan imusta ja painoi virtaa hyödyntäen kohti alavirtaa. Nyt tuli Timille kiire.
Timi nappasi kengät jalasta pitäen samalla toisella kädellä kiinni luokilla olevasta vavasta ja vaatteiden riisumista siivitti räikän jatkuva raksutus. Kala jumputti ja yritti saada koukut irti suupielestä.
Kengät pois, arvoesineet seuraavaksi ja niin Timi otti askeleet virtaan. Lopulta hän pääsi kohtaan, johon sai haavin nostettua odottamaan ja alkoi kalan väsytys. Seurasin taistelua sivummalta ja tiesin, että nyt oli tämän reissun isoin kala kiinni.
Viitisen minuuttia väsytys kesti ja lopulta kalan uitto haaviin onnistui ja saimme hurraa huudot.
Kalan punnitus ja mittaus antoi tulokseksi 3 kg ja 64 cm mitkä ovat samalla uudet ennätyslukemat Timin toutainlistalle.
Iltaan mahtui vielä yksi tärppi sekä tämä vajaan kahden kilon toutain. Paikan keskikoko on kyllä selkeästi korkeampi kuin Lempäälässä joten, ehkä seuraavatkin reissut suuntautuvat tänne. Jos pääsisi vielä Mikon kyytiin soutuveneellä yrittämään sitä todellista suurtoutainta.
 |
| Illan viimeinen toutain osui minulle |
@taimenmies Pirkanmaalla toutainjahdissa. Huikeita kaloja siiman päässä. Retkitarina löytyy blogista. #kalastus #toutain #asp #lajikalastus #fongaus #pirkanmaa ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies
0 Kommentit