Vinkkejä turvalliseen jäillä liikkumiseen – Pääkaupunkiseudun pilkkipaikat

Jäätilanne Tuusulanjärveltä. Kuva: Jäähavaintomiehet / Tarmo Kõrboja

Jäästä opittua - voisi tiivistää menneiden kuukausien aikana ammennetun tietopaketin, josta nyt haluan jakaa tärkeimmät opit blogini lukijoiden iloksi ja avuksi. 

Olen saanut seurata ja oppia Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto JääturvallisuusLähettiläinen (JTL) WhatsApp ryhmässä ja somepostauksista viimeisten kuukausien aikana paljon uutta tietoa jäästä ja jäillä liikkumisen vaaroista sekä välineistä. Tiesin, että oppimateriaali on timanttia, mutta jo näin lyhyen ajan sisällä tietoa on tullut hirveästi. Ei pelkästään jäällä liikkumisesta vaan myös itse jäästä, siitä miten se jäätyy, millaisia vaaroja jäähän muodostuu eri säätiloissa ja miten petollinen jääkenttä voi olla. 

Nappaa Viisaasti vesillä Instagram-tili seurantaan ja opi pitkin talvea jäällä liikkumisesta ja kesällä avovesillä olosta.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön V I I S A A S T I V E S I L L Ä | S U H (@viisaastivesilla) jakama julkaisu

Opitaan yhdessä ja ammennetaan tietoa JTL jengiltä. Kuva: SUH

Tärkein oppi yksinkertaisuudessaan on:

JÄÄ voi aina pettää ja aina on varauduttava niin, että se pahin voi tapahtua!

Sanonta pari senttiä jäätä kantaa pilkkijän voidaan muuttaa muotoon 10 cm teräsjäätä on raja, jota voi pitää ”turvallisena” jäillä liikkumiseen. 

Alkukauden jäällä liikkujan näkeminen voi antaa kuvan, että jää kantaisi kauttaaltaan ja sinne olisi turvallista mennä. Usein nämä ensimmäiset jäällä liikkujat ovat varustautuneet pelastuspuvuin ja he tietävät mitä ovat tekemässä sekä tietävät riskit.

Keräsin alle tärkeimpiä oppeja, joita olen saanut omaan reppuuni JTL jengiltä matkalla jäisille kalavesille ja kommentteja Facebookista ystäviltäni aiheeseen liittyen.

Näin liikut jäillä turvallisesti: Vinkit, välineet ja muistisäännöt

Timi minä ja särki.

Pidä kaveri mukana, mikään ei ole parempi turvallisuusväline kuin hyvä ystävä, joka auttaa sekä hälyttää apua, jos jotain tapahtuu.Jos pahin tapahtuu ole valmistautunut, katso tästä video-ohjeet jäistä nousuun ja toisen pelastamisesta.

Sääntö 1. Älä koskaan mene yksin jäille. Kaveri putosi jäihin oli pelastusliivit ja naskalit mutta mikään ei auttanut löytyi avannosta rystyset veressä menehtyneenä, oli yksin. -Seppo 

Naskalit ja oikea varustautuminen jäillä liikkumiseen. Ilman naskaleita jäihin putoamisen jälkeen on haastavaa nousta ylös avannosta. Naskaleiden paikka on kaulalla, ei roikkumassa rinnan tai mahan tasolla eikä varsinkaan repussa tai taskussa. Hyvä muistisääntö on, että kun päälikerros on päällä, laitat naskalit AINA kaulaan, vaikka tietäisit, että jäät ovat kestäviä. 

Pienestä pitäen naskalit kaulaan ja lapset mukaan kalareissuille.

On todella hienoa nähdä, että vanhemmat vievät lapsiaan pilkille ja laittaa ensimmäisestä pilkkiretkestä kuvan someen. Kommentoin yhtä tällaista kuvaa, että lapsille kun opettaisi ensimmäisistä retkestä lähtien, että naskalit on laitettava kaulaan, tulee ne laitettua jatkossa aina jäille mennessä kaulalle.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Anne Hiltunen (@annehiltunen) jakama julkaisu

Ottakaa esimerkkiä, vaikka Kalastajan Kanavan Anne-Maaritista ja Jyristä, heillä on AINA naskalit kaulalla kuten myös Stadin Kalajunnujen pilkkireissuilla jokaisella osallistujalla, ilman niitä ei jäälle ole asiaa.

Jään kantokyky ja mistä tietoa jäätilanteesta?

Älä luota pelkkään karttaan – jään kantavuus voi vaihdella paikallisesti!

Tunne jäätilanne ja vaaranpaikat. Tarkkaile merkkejä jäästä, näkyykö uveavantoja,  tuuliavantoja tai railoja. Pilkkijöillä tai muilla talvikalastajilla ei ole yleisesti käytössä jääsauvaa, joka on taas retkiluistelijoiden vakiovaruste. Jääsauvan sijasta meidän on käytettävä tarkkailussa kairaa, jolla tehdään reikiä jäällä edetessä. Eri tyyppisten jäiden kantavuudesta voi lukea tästä.

Kaira on huono väline jään kestävyyden arvioimiseen, koska se on siihen tarpeeseen liian hankala käyttää. Jään paksuus ja kestävyys voi vaihdella paljonkin. Kairailemalla kestävyyden varmistelusta alkaa helposti lipsumaan ja silloin voi olla naskalit tarpeen. Jää on heikkoa, jos sauva menee siitä kertaiskulla läpi. Voit siis kävellä jäällä ja samalla koputella jään kestoa. Tein niin tänään ja huomenna pilkille samoille paikoille naskalit kaulassa toki. - Pekka L

Jäätilanteesta on verkossa useampia palveluita osassa virallisia jäätilannetietoja ja toisissa kansalaisten ilmoittamia paikkatietoja. Kuten Miika kommentissaan mainitsee, luota vain oman käden tietoon. 

10 cm on "turvallisen" teräsjään kantavuuden raja

"Nyt tälle kaudelle n. 250–400 reikää kairannut. Voi sanoa et meleko isot erot järvissä ollu. Eilen kelkalla oli kotivesillä. Siinä jäätä n. 20–30 cm (virtapaikat erikseen). Sitten toissa päivänä n.  25 km päässä jäätä oli n. 10–15 cm.

Tärkeintä olisi et jokainen kairaa ja tarkistaa itse jään paksuudet, eikä luota sokeasti netissä ilmoitettuihin paksuuksiin.

Oli tullut tuohon onkiveelle aivan valtavasti railoja yön aikana. Ristiinrastiin läpi selän yms. Onneksi ei ollut kuin maks 5cm auennut railojen luota." Turvallista pilkkikautta  - Miika

• 10 cm teräsjäätä kantaa ihmisen. Huom! Muista, ettei jää ole tasapaksuista tai laatuista joka heikentää sitä paikoittain!
• 15 cm uskaltaa ajaa moottorikelkalla
• autolla kannattaa ajaa vain merkityillä jääteillä. Jääteiden tilanteen voit tarkistaa Finntrafic-jäätie palvelusta.

Tässä listauksena muutamia paikkoja, joista voit tarkastaa jäätilanteen.

Vesi.fi jäätilanne | Ilmateteenlaitos jäätilanne | Finnish Ice Service, The Finnish Meteorological Institute

 (meren jäätilanne PDF-tiedostona | Tarkka-palvelu ja Syken satelliittihavainnoit

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön V I I S A A S T I V E S I L L Ä | S U H (@viisaastivesilla) jakama julkaisu

Kaivopuistossa on paljon sunnuntaikävelijöitä, jotka tulevat pilkkijöiden perässä jäälle kyselemään jäänpaksuutta. Kaivarissa esim. Cafe Caruselin kohdan salmi on vaarallinen, samoin Töölönlahdella sillan luota tuleva virta-alue on petollinen. Nämä nyt tulivat ensiksi mieleen. Molemmissa olen nähnyt vaaratilanteita, juuri näitä sunnuntaikävelijöitä. - Ilkka

Jään päällä oleva lumi luo eristävän kerroksen ja jään vahvistuminen vähenee lumisissa kohdissa. Myös rannalle nousseet jäät aiheuttavat vaaratilanteita niiden voidessa pettää alta. 

‼️ Jos vähänkään epäilet jään kestävyyttä etene todella varovasti tai pilki jo kairatulla alueella. 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön V I I S A A S T I V E S I L L Ä | S U H (@viisaastivesilla) jakama julkaisu

Meillä kalastajilla on vaarantekijä mukana, nimittäin kaira. Mitä terävämpi terä, sitä huomaamattomammin se viiltää läpi vaatteiden, koiran tai ihmisen ihon. Poraa kaira aina jäähän, kun et sitä käytä tai pistä teräsuoja paikalle. Jäähän kairaaminen estää myös terän jäätymisen ja säästää monelta päänvaivalta kalareissun aikana.

Retkiluistelijoilla on pakattuna reppu selkään, jossa kuivapusseissa vaihtovaatteet, eväät, EA-välineet sekä muut varusteet. Reppu myös kelluttaa ja niihin on viritetty lisäremmi, joka tulee jalkovälistä kiinni etupuolelle repun lannevyöhön. Katso videolta Suomen retkiluistelijoiden retkenvetäjän Maija Mehdon retkirepun sisältö.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön V I I S A A S T I V E S I L L Ä | S U H (@viisaastivesilla) jakama julkaisu

Kannattaa myös tutustua Järki jäällä-oppaaseen tästä.

Kalapaikkoja sekä vaaranpaikkoja pääkaupunkiseudulta

Stadin Kalajunnut pilkillä Herttoniemenrannassa

Pilkkijöiden kalapaikat sijaitsevat usein juuri sellaisissa kohdissa, joissa jäät ovat vaarallisimpia. Virtaavia salmia, niemenkärkiä, syvänteitä, karikoita, matalikkoja ja muita kohteita, joissa vesi virtaa tai jäätyy eri tahtiin kuin ympäröivä vesialue. 

Kaupunki- ja taajama-alueella vaarana on myös hulevesiviemäreiden tuomat lämpimät hulevedet, joiden aiheuttamat yllättävät virtaamat voivat syövyttää jäitä pitkältäkin matkalta rannasta ulospäin. Tunnettuja tällaisia viemäreiden aiheuttamia vaaranpaikkoja on muutama Herttoniemen rannassa. Toinen on Annikanpuistossa ja toinen niemenkärjessä ennen Tuorinniemen uimarantaa olevan tulipaikan kohdalla.

Herttoniemenranta on pitkälti täyttömaata ja muutaman metrin päästä rannasta on jo 5–8 metriä syvää. Nämä syvät rannat keräävät ahvenia, joita kalastajat yrittävät jallittaa.  

Rannan alueet ovat myös Stadin Kalajunnujen perinteinen pilkkipaikka kun jäät ovat tarpeeksi paksut ja turvalliset. 

Railopaikoista tunnetuin löytyy Espoonlahdelta Kallvikin uimarannan kapeikosta. Kapeikossa on myös talviuintipaikka, joka pidetään pumpulla auki läpi jääkauden.

Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja muiden lähikuntien vesialueet tarjoavat tutkittavaa kalastajille ja ulkoilijoille talviaikaan kilometri tolkulla. Jäille alkukaudesta kaipaavien kannattaa suunnata pienille järville ja lammille tai suurempien järvien suojaisien lahtien pohjukoihin. Myös mereltä voi löytyä suojaisia lahtipaikkoja jotka ovat saaneet kantavan jääpeitteen. 

Listasin kartalle muutamia hyvien kalapaikkojen lisäksi myös vaaranpaikkoja.

JÄÄ voi aina pettää ja aina on varauduttava niin, että se pahin voi tapahtua!

Pistä edellä mainittu mieleen, ja pysy pois heikoilta jäiltä!

Ursuit MPS-kuivapuvun hankinta edessä? Lue miten valitaan MPS-kuivapuvun koko.