Facebook muisto ensimmäiseltä työreissulta silloisen Hong Kong -kalastusverkkokaupan aikana jossa käsissäni on ennätyshaukeni, lähes 10 kg kala. Postaus aiheutti kivan ketjureaktion.
Postauksen jälkeen palkittu kalastusopas Jani Ollikainen soitti minulle ja kysyi, että haluisinko lähteä haukijahtiin etsimään ennätyskalaa? Kun kyseessä on kalareissu ja mahdollisuus vielä saada se työpäiväksi ei tarjouksesta voi kieltäytyä.
Puhelun aikana ideoin kalastusvinkin retkestä ja ranskalaisia viivoja syntyi Word-tiedostoon. Puhelun jälkeen aloin tutustumaan keväällä merellä tapahtuvaan hauenkalastukseen ja opin videoiden ja netin sisältöjen avulla paljon uutta. Teksti alkoi muodostumaan ja ennen retkeämme oli kuusi sivua kirjoitettu höystettynä Janin kommenteilla ottipaikoista, vieheistä ja huomioitavista seikoista mm. tuulen suunnasta tai lämpötaskuista.
Aiheina kalastusvinkissä ovat, lue vinkki tästä.
- Elektroniikan hyödyntäminen kalapaikkojen etsinnässä, pärjääkö ilman livelaitteita?
- Haukipaikan etsintä: Luotausvinkit
- Hauen pyyntipaikkojen valinta: Lämpötilan merkitys
- Veden lämpötilan vaikutus hauen pyyntipaikkoihin: Keväthauki on siellä mistä löytyy lämpimämpää vettä, totta vai tarua?
- Keväthauen pyynti: Tuulen suunnan merkitys
- Kevätkalastus hauelle: Viehevalinnat tynkäkaislaan ja kasvustoon
- Haukien pyyntipaikkojen valinta: Vedenkorkeuden merkitys
- Huhti-toukokuun haukipaikat: Vinkit
- Hauen kalastus kutuaikana: Mitä ottaa huomioon?
- Haukikantojen parantaminen Saaristomerellä
Oli vihdoin torstaiaamu ja pitkä odotus oli päättynyt. Poika viety päiväkotiin, koira käytetty lenkillä, aamupala syöty ja rouvalle annettu pusu.
Matka Merimaskuun meni nopeasti, pikainen koukkaus vain Motonettiin öljyä ostamaan ja K-marketista eväät mukaan.
Jani oli Merimakasiinin rannassa jo täydessä touhussa ja vene oli mintissä. Liivit päälle ja vesille. Näki, että ammattiopas oli valmistanut lähdön asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi.
 |
| Nopeasti vesille nauttimaan hetkistä |
Matkalla ensimmäiselle kalapaikalle Jani pysähtyi jigaavan venekunnan viereen kysyen kuulumia ja onko saalista noussut.
”On vartti oltu ja yksi kuha tullut.”
Toivotimme kireitä siimoja heille ja siirryimme kohti ensimmäistä kalapaikkaa. Näin kaukaa yhden merikotkan liitävän mantereen päällä tuulen myötäillen siipiä.
Katseeni hakeutui oletetun kalapaikan suuntaan.
Taustalla näkyvän saaren yläpuolella kymmenet merikotkat liitelivät ylväästi muutaman variksen ja lokin kiusaamana.
Kuvittele, että merikotkan tarina Suomessa on kuin jännittävä, joka alkaa jo 1880-luvulta. Tuolloin merikotkien elämä muuttui dramaattisesti, kun vainot alkoivat. 1920-luvun lopulla merikotkakanta oli niin heikko, että sukupuuttoon kuoleminen oli aivan nurkan takana, erityisesti saaristossamme. Kotkakanta selvisi 1960–70-luvun uudet haasteet - ympäristömyrkyt. Nämä myrkyt ravistelivat merikotkakantaamme syvästi.
Jani ajoi Busterin tuulen alapuolelle noin 20 m tynkäkaislan ulkopuolelle. Kohdassa veden syvyys veneen alla oli reilut kaksi metriä ja veden lämpötila 2,7 C astetta eli todella viileä, ensimmäinen kohta ei tarjonnut toivottua lämpötaskua.
Kalastimme regaten tuulta vastaan.
”Jani, miksi menemme vastatuuleen emmekä laskeudu myötätuulen suunnasta?”
”Mielestäni näin on helpompi hallita ja ohjata venettä, vastasi Jani.”
Olemme kohdassa mistä edessämme aukesi kaksi ruopattua veneväylää, joiden päästä löytyy upeat mökit. Olettamuksenamme oli että, nämä veneväylän pitäisivät sisällään lämpimämpää vettä, joissa hauet voisivat olla jo kudulla ja kudulle saapuvat löytyisivät tynkäkaislan ulkopuolelta. Saarten välistä puhaltava tuuli vingutti varovapojen siimoja soittaen sulosointuja merikotkien kiljunnan lomassa.
”Tärppi!”
”Kämmäsin!”
Ensimmäinen kalakontakti oli tosiasia, aikaa kulunut heittelyn aloittamisesta vajaat kymmenen minuuttia. Tästä voi tulla saalisrikas päivä, mietin mielessäni.
Siiman päässä minulla oli 22 cm Mikadon Sicario värissä Tench, rigattuna mahapuolelle yksi kolmihaarakoukku. Jani kalasti offset rigatulla shadillä ja heitteli enemmän kaislan sisään.
No kerkesin heittää vain muutaman paikkoheiton, kun Sicariota tukistettiin rajusti. Kämmi! Ei saa jäädä murehtimaan, joten uusi paikkoheitto ja kala nappasi uudestaan.
 |
| Mikado Sicarion pettämä ruokakala |
Tunsin avovesikauden alkaneen toden teolla, kun hauen voimakkaat taisteluliikkeet välittyivät siiman kautta käsiini. Kala ei ollut iso, painoa noin kolme kiloa ja pyrstö laskeutui mittalaudalla 85 cm kohdalle, se oli tämän reissun avauskala. Itse sain munat pois padasta, jatkoimme reunan kalastamista ja menimme yhdelle alueen parhaimmista suurhaukipaikoista. Kala päätyi kylmälaukkuun eräksi jaettavaksi vaimolleni sekä äidilleni.
Olimme jälleen tuulen alapuolella ja Janin juodessa kahvia sain pommittaa koko reunan yksin, saamatta tärppiäkään. Kalastimme vielä toisen saaren reunan, ja sen jälkeen siirrymme evästauolle.
Hienoa olla paikallisen oppaan kyydissä, joka tiesi kertoa tarinoita omista kalavesistään ja myös rantojen mökkiasukkaista.
"Jossain näillä main on muuten Mikko "Peltsi" Peltolan yksi hyrräsetti pohjassa. Pidettiin pientä evästaukoa veneessä ja Mikko kaivoi veneen keulaboksista eväitään ja siinä samalla boksin päällä ollut setti tipahti mereen. Hetken sitä siinä naarailtiin, mutta ei löydetty settiä. Onneksi Peltsillä oli varasetti mukanaan, muistelee Jani."
 |
| Hetki ennen metrikalan näkemistä |
Ennen evästaukoa, saimme kalastaa hetken auringonpaisteessa, kunnes Luonnonmaan takaa nousi uhkaavasti tummia pilviä. Säätiedotuksessa luvattu saderintama oli saapumassa päällemme.
Retken päätavoitteena oli kirjoittaa kalastusvinkki työhommina. Toinen tavoite oli ymmärtää, miten keväällä haukea kalastetaan ja niitä lainalaisuuksia, joita huhti-toukokuun haukijahtiin vaadittaisiin.
Mistä, milloin, miten ja millä haukea pyydetään.
Vinkki on julkaistu, joten siirry tästä lukemaan siitä parhaat opit.
Ruokatauon jälkeen siirryimme toiselle puolelle mannerta. Lähtöolettamus oli, että sieltä löytyisi lämpimämpää vettä ja heti ensimmäinen pysähdyspaikka todisti olettamuksen oikeaksi.
@taimenmies Ensimmäinen kutualue ja lämpötasku löydetty. Alueen edusta Kaislassa offset-rigqttua shadia tulisti reissun isoin kala, mutta ei jäänyt kiinni. Tynkäkaislan reunalla 1,5 m vedensyvyys ja Kaislassa melkein sama. Hauet kuti reunassa noin 1m rannasta. #hauenkalastus #kalastus #happyangler @janiollikainen ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies
Saavuimme lahdelle, josta jo kaukaa näki, että reunasta voisi löytyä potentiaalinen hauenkutupaikka. Jani tiesi kertoa, että tämä olisi juuri sellainen kutupaikka missä vesi voisi olla astetta lämpimämpää kuin muissa kohdissa, joissa olimme käyneet tänään.
 |
| Kalastusvinkkiin tekemäni havaintokuva ottipaikoista |
Livuimme hiljalleen kohti tynkäkaislan reunaa, kun rannassa mulahti. Ei kerran vaan useamman, hauet olivat alueella kutupuuhissa. Sovimme, että emme heitä viittä metriä lähemmäksi rantamatalaa.
Yhdistelmälaitteen näytöllä näkyi lukemat 4,6 °C, melkein kaksi astetta lämpimämpää kuin aloituspaikassa.
Jani laittoi siiman päähän jälleen offset rigatun shadin ja itse heitin kaislan reuna-aluetta Sicariolla.
”Näitkö, metrikala kävi perässä!”
Kuului perästä, viisimetriä veneen takana oli pyörähtänyt todella suuri kala vieheen perässä. Nopeasti Jani tarjosi vieheen minulle ja pääsin tarjoamaan kalalle, kala oli toista mieltä eikä näyttäytynyt toistamiseen.
Rauhoitimme kohdan ja siirryimme reunaa eteenpäin. Täältä saimme vain muutamia tärppejä, mutta ne isot loistivat poissaolollaan. Päätimme vaihtaa viereiselle lahdelle, joka näytti yhtä potentiaaliselta kuin edellinen, kalat kuitenkin loistivat poissaololla. Saderintama saapui päällemme ja päätimme ottaa viimeiset heitot edellisellä ison kalan spotilla.
Lopetuskahvit olivat viime hetkien onnistumiset. Tähän on hyvä lopettaa upea kalastuspäivä Merimaskun vesillä.
Moni voisi luulla, että retki oli epäonnistunut, koska saimme lopulta vain yhden hauen veneeseen. Totuus on, että elämämme on jatkuvaa oppimista, mitä enemmän opimme asioista, jotka meitä kiinnostavat, sitä paremmat mahdollisuudet meidän on hyödyntää oppimaamme. Tästä on kyse Suomen surkein hauenkalastaja jutussa.
@jani_ollikainen Uuden äärellä eli opin jälleen uutta kiitos @Taimenmies #selfie #selftimer #vene #veneily #buster #kalassa #happyangler ♬ alkuperäinen ääni - janiollikainen
Kiitos Jani kutsusta. Oli todella hienoa olla ammattioppaan kyydissä ilman, että hänellä oli niin sanottua keikkaa päällä. Kalastettiin rennosti, rupateltiin, syötiin ja nautittiin hetkistä.
 |
| Samsungin puhelimella pystyy ottamaan kättä näyttämällä selfien, nyt Janikin tietää tämän. |
Ennen Janin kipparoimaa reissua juteltiin puhelimitse aiheesta Mika ”Haukikoira” Vornasen kanssa aiheesta, joten saattaa olla seuraavan vinkin kertoja on itse rokkistara. Tätä odotellessa kireitä siimoja ja vähälumista loppukevättä.
0 Kommentit