Koitajoen koitos – Kylmät lähtökohdat

Pitkästä aikaa vuorossa oli kesälomareissu anoppilaan Ilomantsin korpeen. Suomen surkein hauenkalastaja projekti ja Patriot DryGuard kalastuspuvun tekstien kirjoittaminen on ollut jäissä koska en ole päässyt kalalle eikä puku ole joutunut huonoissa keleissä testiin. Tälle kesä- ja syyslomareissulle päätin, että en anna huonon kelin vaikuttaa siihen olenko kalalla vai en. 

Asuvalinta oli kuorena tuulen- ja vedensuojana Patriot DryGuard kalastuspuku, tämän alla North Outdoorin merinovillapaita ja perus huppari jonka alla t-paita. Housujen alla kollegehousut ja kerraston pitkät alushousut. Lue tuotearvioni puvusta.

@taimenmies Patriot DryGuard kalastusasun esittely Kisatiimimme asut vaihtui tälle kaudelle Patriot DruGuardeihin ja olen testaillut asua kalareissuillani ja arkikäytössänyt muutaman kuukauden ajan. Viimeinen testireissu Ilomantsin Koitajoella viileissä ja sateisissa olosuhteissa. Tilaa omasi: https://happyangler.fi/search/?q=Patriot%20dryguard #kalastus #ulkoilu #kalastusasu ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies

Jalassa villasukat, tennissukat ja jalkineina Nokian kumisaappaat. Tämä asustus toimi hyvin yhteen pitäen lämpimänä sekä kuivana. Ainoastaan käsissä tuntui kylmä Thermo Plus käsineiden läpi ja tietysti kasvoilla. Lisää puvusta voit lukea tästä testiartikkelista.

Ollessani 16.10.2023 joella luin uutisia ja huomasin, että presidentti Martti Ahtisaari oli nukkunut aamulla pois. Rauha hänen muistolle. 

Pienen kännykkätauon jälkeen heittelin tuttua virran alusta ja onnistuin saamaan reissun ensimmäisen hauen. Hauki kelpuutti Daiwan Lazy Shad haukijigin, joka oli suussa kokonaan, kalan paino ei ollut suuri, mutta munat oli saatu pois lomareissulta.

Harakanpesä pakotti rantautumaan

Tämä ensimmäinen syyskauden haukireissu tarjosi siimasolmut kaksi kertaa joista toinen pakotti lopettamaan kalastamisen. Ensimmäisen sain rannassa auki, toisen lopulta avasi vaimoni sukkapuikkoa avuksi käyttäen. 

Seuraava retki alkoi lounaan jälkeen, kun aurinko hieman pilkahti pilvien välistä. Nuo auringonsäteen kutsuivat minut jälleen joelle, mukaan lähti saattamaan vaimo, poika ja koiramme Rudi. 

Samainen virran alunen, ensimmäinen tai toinen heitto, kun tärähti. 

Kala ei tuntunut miltään ennätysfisulta, mutta painoa kalalla oli. Raskaalla setillä kala antautui nopeasti ja sain lopulta kelata sen suoraan haaviin. KUHA! Puhelin käteen ja soittoa, otetaanko ruoaksi vai laskenko takaisin. Tämä kala päätyi savustettavaksi. 

@taimenmies Haukishadi kelpasi Koitajoen kuhalle. Kuha jatkoi matkaa savustuspönttöön. #kalastus #kuha #daiwa #haukishadi ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies

Päätin soutaa ennalta mietitylle spotille, jossa edellisellä kesäreissulla sain pintavieheeseen komean tärpin. Tuo alue on syvän joenuiman ja matalan lahdelman suu, jonka reunoilla kasvaa lumpeita sekä jotain pohjakasvillisuutta.

Kalastin nyt syvän ja matalan rajaa noin 2–3 metrin syvyistä vesialuetta ja tuijotin vastarannan suolle seuraten sen takana etenevää pilvilauttaa, josta satoi vettä. Tuo pilvi kasteli minut hetkeä aikaisemmin veden, rännän ja rakeiden sekamelskalla.

Tiedätkö hiljaisuuden, jossa kuulet rannan heinän kohinan tuulessa, sadepisaroiden tippumisen puiden lehdille tai rakeiden napsumisen kuoriasuun? 

Hiljaisuuden rikkoo lopulta aivan älyttömän kokoisen hauen pyörähdys vieheen perässä, jonka pärskähdys säikäyttää minut. Feng sui tilassa ollessani unohdin tehdä sen olennaisen, eli vastaiskun. 

Harmittelen äskeistä varmasti oman ennätyskalan kämmäämistä ja vaihdan nopeasti räväkän värisen, mutta isompi profiilisen Mikado MFT Roachin värissä FT ja heitän uudestaan saman heittolinjan.

Kelailen hiljalleen ja lähempänä venettä vajotan viehettä kohti pohjaa, kun kala iskee uudestaan. Sama homma, irti. Löysä pusu eikä tarkoituskaan iskeä kiinni tappaakseen.

Kalasten samaan aluetta laajemmin saamatta tärppiäkään, kesällä näistä matalilta lumpeikkoalueilta saisi nostella alle 5 kg haukia tasaiseen tahtiin.

Kaksi päivää aikaa, nyt on iso kala löydetty. Yritänkö samaa vai lähdenkö etsimään seuraavaa? Vanhaan paikkaan pitää soutaa Kangaskoski ylös, joka ei ole ihan kevyt urakka, mutta positiivista on tulla virran mukana kevyesti lipuen alas. Toinen spotti olisi alavirrassa, josta takaisin soutaminen olisi vastavirtaan. 

Jatkuva pohjoistuuli esti toiselle spotille menon, joten loogisesti tuulensuojaisampi paikka oli viimeisten reissujen kohteena.

Seuraavat reissut keli tarjosi haasteita ja lopulta vain yhden tärpin. Kauempana avohakkuualueen keskelle oli kelo, kelon oksilla kaksi korppia. Niiden lähtiessä lentoon tiesin, että tässä oli tämän syysloman kalastukset.

Ottipeli ja kalavehkeet

Laskin vavan veneeseen, otin termarista mukiin kuumaa glögiä ja hengitin syvään. Ulos henkäys sai glögistä ja suustani nousevat höyryn häviämään kohti horisonttia ja huikan mukana sai hetken lämmikettä ennen soutua takaisin Kangaskosken alla olevalle kodalle. 

Joki on jo 20 vuotta ollut yksi kalapaikoistani ja olen tutustunut siihen lähinnä täkyonginnan ja pienten haukivieheiden heittämisen kautta. Tiedän, että ennätyskalani ui varmasti näissä vesissä ja en epäilisi, jos ei Suomen ennätystä näistä löytäisi.

Ala-Koitajoki on aikoinaan ollut Saimaan järvilohen tärkeimpiä lisääntymisalueita, joka on menetetty joen sielun patoamisen vesivoimalaitoksia varten. Kosket perattiin Koitajoesta ja Hiiskoski padottiin ja Ala-Koitajoki menetti vetensä Tekojärven ja tehdyn kanavan kautta lopulta Pamilon tunnelivesivoimalaitokselle.