Kymijoen Ahvenkoski / Merikoski - Luvat ja säännöt

Kuolleita lohia ja saaliiksi noussut siika.

Vuosi lähenee loppuaan ja Timi pitää jaettua kärkipaikkaa Pauli Varsilan kanssa Vapaa-ajankalastajien Vuoden 2022 suurkalastajakilpailussa. Päädyttiin yrittämään lisäpisteitä Timille Ahvenkoskelle, josta voisi saada myös loppukaudesta suurkalavimpoja siian onginnan sivusaaliina. Tutustu kilpailuun.

Ahvenkosken eli Merikosken alue varsinkin vesivoimalaitoksen yläpuolella huokuu Suomen, Ruotsin ja Venäjän vallan aikaista historiaa. Suurin alueen historian tuhoaja on Helsingin energian vesivoimalaitos, joka on rakennettu vuonna 1931. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on vaivaiset 24 MW, ja siihen päättyy Kymijokeen nousevien kalojen nousu. (Lähde: Wikipedia)

”Kymijoen länsihaaraan Ahvenkoskelle syntyi keskiajalla kauppapaikka ja lohenkalastamo. Alueen halki kulki osa Turusta Viipuriin johtanutta tietä jo 1200-luvulla.” Lähde: Museovirasto

Voimalaitoksen takia padottu joki nosti vedenkorkeutta padon yläpuolella neljä metriä, jonka takia alue koki historiallisen suuria muutoksia. Padon alle jääneiden koskien lisäksi menetettiin itärannalla sijainnut Vähä-Ahvenkosken kylä ja osia Suuresta rantatiestä.

”Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Sen muodostavat 1700-luvun rajanylityspaikka ruotsalaisine ja venäläisine linnoitteineen, Ruotsin posti- ja tulliaseman paikka sekä markkinapaikka ja Ahvenkosken kartano.

1900-luvun lisän historialliseen ympäristöön on tuonut 1920-luvun betonikaarisilta, 1930-luvulla valmistunut Ahvenkosken vesivoimalaitos patoaltaineen sekä voimalaitoksen eteläpuolitse kulkeva 1960-luvulla rakennettu uusi maantiesilta.” Lähde: Museovirasto

Luonnonrauha on kaukana tässä kalastuspaikassa. Paikan alaosassa jyrisee E18 moottoritie ja yläosassa hieman hennompaa äänimaisemaa tarjoaa valtatie 170.

Auton saa monin paikoin lähes rantaan jolloin, kylmän tullessa voi lämmitellä autossa.

Koski on padolla tukitun Kymijoen Ahvenkoskenhaaran päätepiste ja yksi kalapaikka, josta tiedon löytäminen netistä on haastavaa. 

Toivottavasti tästä infopaketista on sinulle hyötyä ja saat kaiken tarpeellisen tiedon paikalle kalastamaan mennessäsi Facebookista löytyy ryhmä Ahvenkoski kuulumiset, tutustu ryhmään tästä. Korkeakosken siiankalastusvinkit löydät aikaisemmin julkaistusta postauksesta. Lue vinkit tästä.

Ahvenkosken siika-aika, ongintaa luonnonsyötillä 1.10.–28.2.

Viritys Ahvenkoskelle kuten Korkeakoskella, mutta suurempi puntti ja enintään 5 koukkua!

Ahvenkoskella saa Korkeakosken tapaan vuoden lopussa ja alussa kalastaa myös elävällä syötillä. Jos haet luonnonrauhaa ja lintujen laulua ei Ahvenkoski ole sinun valintasi. Näiden neljän kuukauden aikana voi rannoilla olla pahakin ruuhka ja paikalla olleiden kalastajien puheita kuunnellessa, kävi selville, että parhaat paikat tullaan varaamaan jo aamutuimaan.

Kalastusluvat saa hankittua Pyhtään ABC-liikennemyymälästä.
Lupahinta on vuorokaudessa 10 €, viikossa 30 €, kuukaudessa 50 € ja koko kausi 100 €. 

HUOM! Ahvenkoskelle / Merikoskelle EI SAA OSTETTUA LUPIA NETISTÄ!

Soveltamalla pärjättiin tämä reissu!

Olin selvittänyt ennakkoon, että auton voi ajaa moottoritien sillan alle ja sinne suuntaamme hiekkatietä pitkin. Auto parkkiin ja kävelemään rantavallille. Vaihdamme kuulumiset parin kalastavan herrasmiehen kanssa ja saamme tietää, ettei punttivirityksiä tarvitse heittää pitkälle rannasta. Lisäksi he kertoivat kuinka suuria puntteja kannattaa käyttää.

”Vähintään 130 g pitää olla, että syötit pysyvät paikalle. Kovemman virtauksen ollessa suurenna painoa aina 200 g asti. Toinen tärkeä asia on pitkävartinen haavi.” -Ystävällinen kalastaja 1

Siian ongintasäännöt lyhyesti

Keltaisella merkitty siianonginta-alue

• 2 vapaa / henkilö, vavat vähintään 3 m etäisyydelle toisesta kalastajasta
• Siikaa voi onkia länsirannalla (Loviisan puolella) 170-tiestä alaspäin ja itärannalla voimalinjasta alaspäin.
• Enintään 5 kpl 1-haarakoukkuja, 3-haarakoukut kielletty
• Halutun paikan voi varata laittamalla vapansa haluamaansa kohtaan
•  Lisänuotiopaikkojen teko kielletty!
• Siian osalta ei saaliskiintiötä

Lupasäännöistä saa napattua ABC:ltä kuvan kun sitä pyytää. 

Siiankalastusaika alkaa, Ahvenkosken kalastusalueella vuosittain 1.10. ja jatkuu 28.2. asti, näiden neljän kuukauden aikana alueella saa käyttää elävää syöttiä esimerkiksi kastematoa tai katkarapua.

Katkarapuja ja valkosipulin palasia

”Mikrossa hitaasti sitkistettyjä pakastekatkarapuja, jotka maustetaan valkosipulilla. Tämä on toiminut täällä ja Korkeakoskella”. -Ystävällinen kalastaja 2

On marraskuun puoliväli, isänpäivä on huomenna, kun katsomme Timin kanssa rannoille saapuvia kalastajia. Kello lähenee kolmea ja auringon viime säteet loistavat metsän takaa. 

Nuotioiden savun tuoksu täyttää jokirannan ja liekkejä nousee nuotioista useasta kohdasta. Siiankalastus on yhteisöllinen tapahtuma ja nuotioiden ääressä on kiva lämmitellä rupatellen kalakavereiden kanssa.

Pimeän saavuttua vapojen kärjissä pistetään päälle tärppivalot, joista näkee minkä vavan kilikello kilahti.

”Siiat käyttäytyvät täällä todella oudosti. Ne tulevat hämärän saavuttua alueelle ja harvemmin ihan pimeällä niitä nousee saaliiksi. – Kalastuksenvalvoja

Meillä ei ole otsalamppuja mukana ja kun Suomi – Ruotsi salibandyn MM-välierä jatkuisi rankkareille lähdimme kohti kotia.. Valitettavasti Porvoon kohdalla oli selvillä, että Suomi pelaa pronssista isänpäivänä.

Haluan kiittää tätä kautta kaikkia kalastajia ja kalastuksenvalvojaa joiden kanssa juttelimme ja ketkä kertoivat vinkkejä. Opimme teiltä todella paljon ja olemme nyt paljon viisaampia alueen kalojen pyynnistä sekä niiden käyttäytymisestä.

Kudulle palaavien lohien kohtalo on karu. Kuva: Teemu Tast

Ehkä joskus, tämä Teemu Tastin ottaman kaltaiset kuvat jäävät historiaan ja vaelluskalat pääsevät vapaasti nousemaan jokeen. Selvityksiä eri vaihtoehdoista on tehty Helsingin energian tilauksesta Sitowisen toimesta, näihin voi tutustua tästä.