 |
| Rohmutokkoa ei saa siirtää ja jokaisesta havainnosta on ilmoitettava viranomaisille! |
Kalamaratoneissa ympäri Suomea on tehtyä monia ensimmäisiä lajihavaintoja maassamme. Turun kilpailussa Niko Satto nappasi vuonna 2014 historian ensimmäisen aurinkoahvenen (Lepomis gibbosus) Turkulaisesta hiekkakuopasta.
 |
| Suomen ensimmäinen pyydetty rohmutokko saajansa käsissä. Kuva: Veikko Satto |
Nikon havainnon jälkeen lajia on valitettavasti löytynyt kymmenistä lammikoista ympäri Suomen, nykyään myös pääkaupunkiseudulta.
Niko löysi Kalastajan radio popcastia tehdessään ensimmäisenä myös rohmutokon (Perccottus glenii). Laji joka tekee tuhoja vesistöissä, joihin se asettuu asumaan.
”Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Se on yksi laajimmalle levinneistä haitallisista vieraslajeista Euraasiassa. Pienvesissä se muodostaa usein tiheitä populaatioita, 3–4 yksilöä neliömetrillä. Lampien ja lampareiden sammakkoeläimiä rohmutokko vähentää kuten muidenkin alkuperäisten pohjaeläinten määriä.
Rohmutokon invaasiovaara koskee suurta osaa läntistä Eurooppaa, ja laji voi helposti vakiintua meillekin. Suurempien petokalojen on sanottu voivan hillitä rohmutokon runsastumista, mutta tämän varaan ei voida laskea.” (Lähde: Vieraslaji.fi)
Varsinais-Suomesta on löytynyt viimeksi mainitun lisäksi nokkasärkeä sekä katkerokalaa ja eri matelijoita mm. vuoristokellosammakkoja.
”Vaikka uusien lajien bongailu on tavallaan mielenkiintoista, on todella huolestuttavaa, että tällainen ekoterrorismi rehottaa varsinkin täällä Turun seudulla. Keinoja touhun kitkemiseksi - ja myös jo löydettyjen vieraslajien hävittämiseksi tuntuu olevan aika vähän. Lienee vain ajan kysymys, mistä tämä rohmutokko löytyy seuraavaksi”. -Niko Satto
Helsingin Kalamaratonissa vuonna 2009 löytyi Helsingin ensimmäiset mustatäplätokot, tuolloin laji kulki nimellä mustakitatokko. Kyseinen laji on nykyään valloittanut rannikkomme lähes kokonaan. Lue Yle:n uutinen aiheesta
tästä.
Viimeisin Kalamaraton löytö on vieraslaji putkisierraintokko (Proterorhinus marmoratus), jonka Janne Lampinen onnistui jallittamaan Helsingin Kalamaratonissa vuonna 2022.
Luontaisesti vesiä pitkin, laivalla vai lentäen?
 |
| Helsingin ja Virolahden rantojen uusin asukas putkisierraintokko |
On kolmenlaisia vieraslajeja. Sellaisia, jotka leviävät tänne luontaisesti vesiä pitkin, laivojen painolastivesien mukana kulkevia ja kolmantena charterlennolla, laivalla tai autolla ihmisen maahantuomia.
Luontaisesti leviäville emme voi tehdä mitään, laji laajentaa esiintymisaluettaan, jos näin haluaa. Esimerkkinä voidaan pitää meressä esimerkiksi hopearuutana (Carassius gibelio).
Laivojen pilssi- ja painolastivesien mukana on levinnyt rannikollemme ainakin mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) ja todennäköisesti myös putkisieraintokko sekä valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus)
 |
| Ilmoita kaikki havainnot kalahavainnot.fi! |
Kolmas tapa on se kaikista haitallisin ja potentiaaliltaan suurimman tuhon aikaan saava eli ihmisen itse tuomat ja luontoon vapauttamat tai siirtämät lajit. Kalalajeja on siirrelty ja istutettu vesistöihin ilman lupaa pilvin pimein, esimerkiksi piikkimonnia löytyy jokaisesta nykyisestä ja vanhasta Kalamaraton kaupungista Joensuuta lukuun ottamatta.
Ainutlaatuinen retkikunta – Saalis hyötykäyttöön
 |
| Henry, Janne, minä ja Pekka |
Tieto rohmutokosta sai kalareissun suunnittelun käyntiin. Laji on tarkoitus käydä onkimassa elämänpiste lajilistalle, vaikka vieraslaji onkin. Lajin saisin samalla vietyä Maretariumiin vierailijoiden ihmeteltäväksi.
Retkikunta rakentui muutaman viikon aikana seuraavanlaiseksi:
- Niko Satto toimisi oppaanamme kertomaan kalan esiintymispaikan oikeutetusti sen löytäneenä
- Janne Granroth, lajikalastaja ja Luonnontieteellisen museomestari
- Henry Pihlström, Helsingin yliopiston tutkija, biologi. Erikoistunut nisäkkäisiin, mutta kaikki eläintiede kiinnostaa tutkijaa.
Sunnuntaiaamu alkoi
Suomen jalokiviharrastajien yhdistyksen avoimilla ovilla ja kivikirppiksellä. Keskustelin, tai lähinnä kuuntelin viistehiontaa esittelevää miestä. Intohimo jokaisen viisteen hionnan täydellisyyteen paistoi hänen silmissään.
Kiitos esittelystä sinulle jos joskus luet tämän! Saimme myös kierroksen yhdistyksen tiloihin ja lyhyen selityksen kivienkäsittelyn eri vaiheista sekä tekniikoista.
Alkuperäisen aikataulun nopeutuessa, oli hieman odoteltavaa ennen pk-seudun retkikunnan kyytiin hyppäämistä. Annoin lauantaina lähtöarvioksi klo 14:00, nyt olisimme päässeet jo klo 12:00 matkaan.
Pekka kulki omalla "sukellusautollaan" yksikseen hieman köhäisenä. Tapasimme hänet Tammisillan ABC-asemalla kahvikupposen ääressä jonka jäkeen ajoimme peräkkäin kohteeseen.
 |
| Rohmutokko pyydetty pienellä perholla. |
Löysimme perille ja kamoja purkaessamme, pysähtyi kohdallamme auto. Autosta nousi
Jarno Laihinen, kalastaja, jonka elämänpistelistalla on koko maailmasta huikeat 750 lajia. Hän liittyi retkikuntaamme ja vietti iltapäivän seurassamme tokkoja jahdaten.
Suurkalastajien Hall Of Fame listan kärjessä olevista tunnen ja tiedän tämän reissun ansiosta kaikki kalastajat. Kiitos Jarno mukavista rupatteluista ja kireitä suurkalajahtiin!
Upeat 15 suurkalaa listalla ja komeasti kolmantena heti
Pauli Varsilan ja
Juha Ojaharjun vanavedessä. Listaan voit tutustua
tästä
Kävelimme lammen vastakkaiselle rannalle, kun Niko saapui paikalle. Esittelin retkikuntamme ja saimme tietää olevamme väärällä puolella lampea.
”Tuosta juurakosta niitä nousi.”
Ja niin nousi nytkin, kärpäsentoukka tipahti kohti pohjaa ja sinne laskeuduttua sai nostaa ensimmäisen kalan ylös. Laji oli samalla elämänpisteissä minulle nro. 61.
 |
| Elämänpiste rohmutokko |
Pekka kirmasi ämpärinsä kanssa kuin pikkupoika konsanaan. Hänen aivonsa visioivat jo millaisia valokuvia hän ottaisi vedenalla tästä ämpärin pohjalla uivasta yksilöstä. Toinen, kolmas, neljäs… ämpärin pohja täyttyi tokoista.
Vieressäni Jarno onnistui tavoitteessaan, tokko perholla ja kunnon valokuva lajista. Pyysin häntä jäämään onkimaan seuraamme. Tasaisesti kaloja nousi rannalle. Loukkaantuneet saivat papin aamenen ja virkeät pääsivät hapettimella varustettuun säiliöön.
Kalastellessamme eteemme lillui Pekka kameransa kanssa. Hän kiersi snorklaten ja samalla kuvaten tokkoja, palatessaan hän kertoi havainneensa sadoittain pieniä poikasia pitkin rantamatalia. Sama havainto kävi ilmi Henryn haaviamisissa, pieniä muutaman sentin mittaisia poikasia löytyi haavin pohjalta muiden öttiäisten joukosta.
Retkikunnallamme oli muutama tavoite, joista kolmessa onnistuimme.
- Saada useammasta vieraslajista näyte Luonnontieteellisen museon kokoelmiin. Kokoelmiin matkasi rohmutokko, aurinkoahven ja hopearuutana.
- Saada toimitettua Kotkassa sijaitsevaan Maretariumiin elävänä rohmutokkoja sekä aurinkoahvenia
- Pekalle kuvia tokoista niiden elinympäristössään
Biologin ollessa mukana pääsee tutustumaan ja näkemään mitä kaikkea asiansa osaava löytää rannoilta. Hevosjuotikas, sauvalude ja mahdollinen
alppivesilisko (
Ichthyosaura alpestris) nousi haavilla lammesta rohmutokon poikasten lisäksi.
Maanantaina toimitin rohmutokot
Maretariumiin, lopulta 14 yksilöä selvisi hengissä muutaman aurinkoahvenen kanssa.
"Hei, 14 rohmutokkoa ok, kuollut yksilö oli 9,5 cm. Suurkiitos näistä!" -Sari Saukkonen, Maretarium
Antaa mielettömästi perspektiiviä omaan kalastukseen ja luontotuntemukseen olla ihmisten mukana, jotka tuntevat ja tutkivat luontoa työkseen. Retkikunta onnistui tavoitteissaan ja saimme yhden lajin Mareriumille ja kolme lajia Luonnontieteellisen museon vierailijoiden ihmeteltäväksi.
Mikä laji löytyy seuraavaksi ja miten estämme rohmutokon leviämisen vai voiko sitä enää
estää?
 |
| Pedon kauneus. Kuva: Pekka Tuuri |
Niko tiesi kertoa, että lammen tyhjäksi pumppaus yhdessä pohjan kaavinnan kanssa voisi toimia. Nähtäväksi jää reagoiko viranomaiset tähän NYT vai sitten kun se on jo liian myöhäistä.
Älkää ihmiset vapauttako luontoon vieraslajeja tai siirtäkö kalalajeja vesistöistä toiseen. Sinulle joka lajeja siirtelet ja vapauttelet, lopeta ennen kuin jotain katastrofaalista tapahtuu!
Meidän kalastajien ja erityisesti lajikalastajien pitää ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle kaikista vieraslajihavainnoistamme ja edesauttaa näin lajien leviämisen seuraamisessa.
Lue lisää ja tutustu aiheeseen
Päivitys 8.12.2022 - Rohmutokko hävitetään!
Päivitys 8.6.2023
Kotkan Kalamaratonin yhteydessä kävin katsomassa Maretariumiin tuomiani rohmutokkoja. Yllätys oli melkoinen kun Maretariumin työntekijä Mea kertoi, että mustatäplätokot ovat pistäneet poskeen KAIKKI pienet rohmutokot ja vain suurin yksilö on elossa.
Kaikki sadut päättyvät joskus, toivottavasti myös rohmutokon elämä Suomen maaperällä tämän viimeisen monikaanin kuoltua.
 |
| Suomen kalat: Opi tunnistamaan tokot |
0 Kommentit