Paternoster-pohjaongen rakenne ja turvan yleisimmät tuntomerkit |
Suurkalojen pyynnin tullessa kuvioihin siirtyi pienet koukut ja onget sivuun ja siirryttiin pohja- ja kelaonginnan eri muotoihin.
Turvan kalastustekniikka – hifistelyä vai ronskisti ilman hienostelua
"Lisäksi kun heität perhon kohdalle, niin turpa usein nousee siihen kuono kiinni mutta ei ota heti vaan seuraa perhoa pitkäänkin. Jos olet liian hätäinen niin säikytät kalan. Pitää olla malttia." - Harri Hytönen
Siimojen paksuuksien kanssa ei kannata pelleillä, pienten turpien joukosta voi napata se suurkalaturpa tai jopa uusi Suomen ennätys. Tämän kokoluokan kaloilla on voimaa pistää ohuet tapsit katki ja yllättävän paljon on jerkkua pienemmilläkin yksilöillä.
Unohda siis 0,20 mm ja käytä vähintään 0,30 mm siimaa ja kunnon paksulankaisia koukkuja, jotka kestävät suurempienkin kalojen tempoilun.
Lajipisteiden etsijöille helpoin pisteen saamistapa on etsiä pieniä turpia joesta, jossa saa onkia. Kesähelteillä turvan näyttäytyvät suvannoissa napsimalla pinnasta hyönteisiä tai suuremmat yksilöt esim. salakoita. Molske voikin olla aikamoinen, kun löytää paikan, jolla on turpien ruokahetki menossa.
Harri taitaa pinturilla turpien jallittamisen. Kuva: Harri Hytönen |
Pinnassa käyviä turpia voi aktivoida lisää esimerkiksi mäskäämällä tai heittämällä leivänpalasia virran vietäväksi. Hauska kalastustekniikka onkin, kalastaa kelluvalla leivänpalalla, jonka saa heitettyä virran vietäväksi kohon avulla, eikä unohtaa sovi pintaperhojakaan.
"Onhan se järkyttävän hienoa hommaa pinturilla kun löydät ison parven pinnassa kruisailevia turpia. Sitten yrität niistä heittää sen isoimman eteen. Parvi kyllä säihkähtää kun eka kala ottaa eli toista mahdollisuutta ei tule. Isot turvat muutenkin hyvin arkoja eli ei kestä paljon varjoja ja liikettä joen ylle. " -Harri Hytönen
Tällä tavalla kalastaminen on ehkä haastavin, mutta myös antoisin tapa saada turpa saaliiksi. Kaloja voi etsiä virtapaikoista ja suvannoista heittämällä leipää virran vietäväksi, turpien ollessa kotona ne kyllä ilmoittavat siitä näyttävällä leivän suuhun imaisulla.
Pinnasta kalastusviritys on seuraava: heitettävä koho, tapsi ja koukku. Leipä pysyy koukussa todella huonosti, joten sitä kannattaa hieman litistää koukun ympärille.
Ensimmäinen turpareissu suurkalajahdissa suuntautui kotijoelle. Klikkerilaskuri nollattiin sorvien jälkeen lukemasta 45 ja laitettiin muiden työvälineiden kanssa roikkumaan vyölle.
Aurinko lämmitti, hyönteisiä parveili tyynen hitaasti virtaavan joen yllä ja siellä täällä kuului, molskis kalojen napsiessa lentäviä makupaloja.
Feeder Conceptin -feedervavan renkaiden läpi pujoitin siiman ja nappasin pakista valmiin tapsin. Tapsi rakentui seuraavasti yläpäästä kohti pohjaa:
- leikari johon pääsiima kiinnitetään
- monofiilisiima paksuudeltaan 0,38 mm, pituus noin 50 cm
- t-leikari johon tapsi kiinnitetään
- monofiilisiima paksuudeltaan 0,30 mm, pituus noin 50 cm. Tämän tapsin pituus määrittää syötin pyyntisyvyyden
- viehelukko, johon laitetaan punttipaino kiinni, painon koko katsotaan pyydettävän paikan veden virtauksen mukaan. Painon voi korvata myös feederkorilla jonka voi täyttää mäskillä.
- lopuksi kiinnitin monofiilitapsin t-leikariin, jossa oli pieni lukkoleikari koukun kiinnittämistä varten. Tapsin paksuus 0,30 mm ja paksulankaisen 1-haarakoukun kokoa 6 tai 8.
Suurkalprojektin turpa nro 1. |
Tärpin tullessa voi kala tartuttaa itse itsensä, jos vapa ei pääse nousemaan telineestä, toinen tapa on olla heti valmiina ensimmäisen nykäisyn kohdalla ja nostaa vapa telineestä käteen. Heti seuraavan nykäisyn tullessa, vedetään vastaisku ja toivotaan että kala jää kiinni.
Ensimmäinen kotijoen turpa vuodelle 2021 oli tosiasia.
Syötit – Turpa on kaikkiruokainen ahmatti
Nakki kelpasi Jeren tarjoamana Mustijoen turvalle |
”Kyllä me nauroimme, kun nakki heitettiin jokeen. Loppui se nauru kahden minuutin jälkeen.” – Jere & Teemu, Fishingboywhitwheelchair
Turpa ”nakertaa” hampaillaan syöttiä ja usein käykin niin, että tärpin missattua tulee takaisin nakki tai muu syötti, josta voi nähdä hampaanjäljet. Ahmatti yksilön osuessa kohdalle, on syötti helposti nielussa ja sen irrottamiseksi voi joutua tekemään töitä.
Hair-rigattu Frolic-koiranruoka kelpasi Mustijoen turvalle |
Nakki, maissi, juusto, koirannappulat, leipä ja mato ovat vain muutamia hyväksi todettuja turpasyöttejä.
Turpa nappaa helposti myös vieheisiin sekä perhoihin, esimerkiksi Hytönen unohtaa kesähelteillä taimenkosket ja siirtyy turpien perhostukseen. Syötin oikein valitsemalla voi karsia muut kalat pois, tosin esimerkiksi pasuri nappaa myös nakinpalaan.
Pintaperhoon haksahtanut turpa. Kuva: Harri Hytönen |
"Lisäksi kun heität perhon kohdalle, niin turpa usein nousee siihen kuono kiinni mutta ei ota heti vaan seuraa perhoa pitkäänkin. Jos olet liian hätäinen niin säikytät kalan.Pitää olla malttia." -Harri Hytönen
Löydä oma turpaspottisi - Savisameiden jokien asukki
Rikkonainen suvanto on otollinen turpapaikka |
Esimerkiksi Pornaisissa virtaava Mustijoki on hyvä paikka aloittaa turpajahti. Joella saa kalastaa koskipaikkojen ulkopuolella ongella vain koskipaikat tarvitsevat erillisen luvan eikä niillä saa onkia.
”Mustijoki on erinomainen turvankalastuspaikka koska, joesta löydät kookkaita yksilöitä, löytyy monipuolisia onkipaikkoja ja rauhallinen ympäristö, kireitä siimoja joelle. Paikkaopastusta saa myös, kun uskaltaa kysyä." – Osku Kuusela, kalastuksenvalvoja
Näistä jälkimmäinen valikoitui suurturpaprojektin kotikohteeksi, poikkeuksena sorvan kalastukseen koko joki olisi yhtä kohdetta tietyn kohdan sijaan.
Tärkeää on huomioida paikan kalastussäännöt, onko kohdassa sallittu esimerkiksi onkiminen. Kalapaikkoja ja kieltoalueita voi etsiä esim. kalastusrajoitus.fi -palvelusta.
"Virtaama muuttuu, sameus muuttuu, vedenkorkeus muuttuu jne. Yleensä parhaat jaksot ajoittuu siihen kun vesi on laskusuunnassa ja alkaa kirkastua.
Ja tietty se että turpaa voi käytänössä kai onkia liki ympäri vuoden, erinomainen kohdelaji siis." - Suurkalamestari Pauli Varsila
Suurkalani toistaiseksi
- Ruutana 1,380 kg
- Pasuri 0,713 kg
- Vimpa 0,4194 kg
- Sorva 0,614 kg
2 Kommentit