Näin tunnistat sorvan ja säyneen - Mikä kala tämä on?

Sorvan tuntomerkit ja säyneet (oik.) verkkokkina

Säyne (Leuciscus idus) on yleisimpiä hämmennyksen aiheuttajia Facebookissa. Minkä kalan sain tai vakio kysymys mikä kala tämä on? Kuvassa on lähes aina säyne. Osa ihmisistä tuntee kalat vain niiden perustuntomerkkien perusteella ja määrittää lajit aina sen perusteella. 

”Suhteellisen pienten suomujen – kylkiviivalla 53–61 – avulla pienenkin säyneen erottaa myös särjestä, sorvasta ja seivistä.” -Luontoportti.com

Yksi yleisin virhe on luulla kalan tai evien väriä tärkeimmäksi ja varmimmaksi tuntomerkiksi!

Esimerkiksi kirkkaan punaiset evät on aina sorvalla (Scardinius erythrophthalmus), joten kaikki punaeväiset kalat ovat sorvia. Moni unohtaa, että kalan väriin suurin yksittäinen vaikuttava tekijä on veden väri missä kala ui. Sorvalla on pienestä pitäen punaiset evät, värin kirkkaus vaihtelee kalan koon ja vesistön vedenvärin mukaan. Toki poikkeuksiakin löytyy.

Kirkkaissa vesissä säyneet ovat usein kirkkaita hieman keltaiseen vivahtavia ja niiden evät hehkuvat punaisena ja vastakohtana humuksen värjäämissä kalojen pääväri on lähes ruskea eviä myöten. 

Säyneen väri vaihtelee elinalueen vedenvärin mukaan.
Ylempi säyne saatu Ilomantsin humuspitoisista vesistä ja alempi Pyhäselän kirkkaista vesistä.

Kaloja tunnistaessa kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomio yleiseen ulkomuotoon esimerkiksi tässä järjestyksessä:

  • kalan profiili: matala vai korkea: tällä pystyy rajaamaan listauksen jakoon: lahna, pasuri, sulkava, sorva, ruutana, hopearuutana ja vimpa vs. muut
  • suomut: isot tai pienet: kylkiviivalla paljon tai vähän
  • suu, leuka ja pää: alaleuka ylöspäin tai normaali, kuono vai ei
  • evien ruotojen lukumäärä ja niiden muoto: onko niitä poikkeuksellisen vähän vai paljon,  onko joku niistä lyhyt tai pitkä
  • väri: kalan ja evien väri

Tämän muistisäännön mukaan kun opettelee kalojen tuntomerkkejä oppii nopeasti tunnistamaan yleisimmät kalalajit.

“Hei kaikille ja hyvää Juhannusta. :)Nim im. Epätietoinen kysyy, kuka on hän, joka eksyi perhooni?Särki? On kuitenkin oudon kultainen väritykseltään.” - Kirsi

Otetaan esimerkki tunnistukseen Kirsin saama kala:

Kysy luonnosta Facebook ryhmässä Kirsi kysyi: Kuka on hän, joka eksyi perhooni? Särki? Kuva: Kirsi T-K

  • ulkomuoto korkea vs matala
  • suomuja vähän (40-43) vs paljon kylkiviivalla (53-61)
  • suu ylöspäin vs normaalisti eteenpäin aukeava
  • punaiset evät vs punaiset tai ruskeat / rusehtavat / tummat
  • Kirsin saama kala on sorva

Pasurin (yläp.) ja lahnan pikatunnistus onnistuu rintaevää katsomalla

Hyviä muistosääntöjä esim. lahna vs. pasuri tunnistamiseen on rintaevän pituus. Yltääkö se vatsaevän kanssa samalle tasolle vai ei? Jos yltää on kyseessä lahna, jos ei pasuri, sulkavalla peräevä yltää melkein pyrstöön asti. 

Yleisimpiä tuntomerkkejä kalalajien tunnistamiseen ei varmaan peruskoulussa opeta, kirjojen piirustukset ovat pääosin viivapiiroksia. Ei siis ihmekään kun kaikki lätyt ovat lahnoja ja kaposet särkiä. Paras oppi on, kun menee ongelle ja tutustuu kaloihin jotka saa saaliiksi.

Jos osaat tehdä postauksen Facebookkiin, osaat selvästi myös kirjoittaa, kokeile seuraavaksi Googlea, laita lajin nimi miksi saamaasi kalaa epäilet ja katso osuuko hakutulokset kohdille. Jos ei, siirry esim. luontoportti.com osoitteeseen katsomaan mikä kala voisi olla kyseessä.

Jos saatu laji voi rikkoa Suomen ennätyksen, kuten tässä oleva Antero Virkkusen pyytämä seipi.

Vinkkinä Facebookin arvuutteluryhmille vaihtoehdoksi ovat Fongaus sekä Kysy luonnosta -ryhmät.

Lajikalastajat Tarmo ja Liisa Muuri ovat tehneet hienon taulukon sivuilleen joka kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi miten monta suomua kaloilla on kylkiviivalla sekä monta ruotoa on evissä. Nämä opettelemalla ei tarvitse arvailla kun voi laskea oikean lajin. Tutustu tästä Tarmon nettisivuihin.

Tämän kun opettelee pärjää pitkälle. Taulukko: Tarmo Muuri

Kireitä siimoja ja tutkimusintoa tutustua minkä lajin oikeasti sait.






@taimenmies Sorva - Scardinius erythrophthalmus tuntomerkit Sorva on yleinen näky kesähelteellä pintakalvossa. Suu ylöspäin oleva punaeväinen kaunokainen voi kasvaa huimiin mittoihin ja uusi hyväksymistä odottava Suomen ennätys on 44 cm ja 1,580 kg Ahvenanmaalaisen Tomi Valkamaan nimissä. Sorvan parhaimpia tuntomerkkejä ovat evien punainen väri. Suuremmat yksilöt muuttuvat usein väriltään lähes kullankeltaisiksi, väri voi kuitenkin vaihdella vesistöiden välillä. - evien punainen väri ja selkäevä selkeästi vatsaevän takapuolella - suu ylöspäin - suuremmat yksilöiden väri usein keltainen #sorva #kalastus #onginta #lajikalastus #fongaus #kalalajit #kala ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies

Lähetä kommentti

0 Kommentit