Vieraslajit.fi - ilmoita kalahavaintosi myös ne tavalliset


Kirjoittelin viime vuoden keväänä erinäisistä kala- ja luontohavainnoista kerääviistä palveluista ja yksi näistä oli kalahavainnot.fi.

Me kalastajat voimme ojentaa auttavan kätemme tutkijoille ilmoittamalla pyydystämämme lajit  palveluihin. Erityisen tärkeää on ilmoittaa vieraslajit joita on viime ainoina tullut valitettavasti esille erityisesti Varsinais-Suomen alueelta. 

Piikkimonnin, allikkosalakan ja hopearuutanan seuraksi on tullut aurinkoahven ja nyt viimeisimpänä katkerokala sekä nokkasärki. Lue katkerokalasta ja nokkasärjestä lisää tästä.

Vieraslaji, haitallinen vieraslaji sekä unionin kannalta merkityksellinen haitallinen vieraslaji on määritelty EU:n vieraslajiasetuksessa (1143/2014). Lisäksi vieraslajilaissa (1709/2015) on määritelty kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji. Lue lisää vieraslajeista.

https://vieraslajit.fi/

Tutkijan toive kalastajille

Viestittelin aiheesta Luonnonvarakeskuksen tutkija Lauri Urhon kanssa, jonka toimenkuvaan vieraslajien varhaisvaroitus- ja seurantajärjestelmän kehitys ja tahattomien leviämisväylien hallinta sekä puutteellisesti tunnettujen kalalajien tutkiminen.

”On tärkeää muistaa ottaa kännykällä tai kameralla mahdollisimman tarkat kuvat kalan tunnistusta varten, mielellään useita ja vaikka tarkempia kriittisistä paikoista. Saimaan kanavan valkoevätöröä ei olisi varmaan vieläkään tunnistettu ellen olisi tiennyt pyytää sieltä saatuja "töröjä" tutkittavaksi eli erot kun uusien lajien osalta ovat joskus melko pieniä."

Urhon mukaan havaintoja ei kaivata vain vieraslajeista vaan ihan tavallisienkin lajien havainnoista on iloa esiintymistietojen kannalta.

”Kalahavainnoista puuttuu paljon havaintoja ihan tavallisistakin ei kaupallisista lajeista, koska ne eivät kuuluneet RKTL:n tontille. Niistä olisi hyvä saada havaintoja, kuten kirjoeväsimppu, ja muutkin simput, mutu, seipi, tokot, piikkikalat jne.”

Omia ”hotspotteja” ei tarvitse metrilleen kartalle ilmoittaa, riittää suuntaa antava tieto lajin esiintymisestä. Useammasta pisteestä voi päätellä jo enemmän. Vuoden 2020 osalta olen merkinnyt harvinaisemmat lajien saantipaikat noin 100 m -20 km säteellä riippuen lajista.

Kalahavaintoihin paikka toivotaan tarkasti tai ainakin järven tasolla, ettei jää havaintoa väärään vesistöön. Laji.fi: ssä havainnot voidaan laittaa näkymään epämääräisemmin, mutta sielläkin pitäisi ilmoittaa paikka tarkasti, joka sitten näkyy ns. Viranomaispuolella tarkasti.

Vaikka kalahavainnoissa kaikki pisteet eivät ole pistedataa, niin sieltä voi saada hyviä vinkkejä mistä jotain lajia kannattaa yrittää pyydystää ja toisaalta kun näkee että kartalla on puutteita jonkin lajin suhteen niin ilmoittamalla voi auttaa korjaamaan näitä puutteita. 

Kun kalojen levinneisyydessä tapahtuu muutoksia, niin toivottavasti kalahavaintojen tiedoista on silloin apua muutosten todentamisessa, siksi havaintoon on hyvä saada jokin ajankohta, vaikka sitä ei vanhemmista havainnoista ihan tarkkaan muistaisikaan. Huomio kenttään voi aina kirjata, että päivä ei ole tarkka mutta joskus kesäkuussa 1999 tai että viimeinen peledsiika saatiin järvestä 1990-luvulla. Näin saataisiin dokumentti kirjattua tietokantaa, josta vaikka seuraavalle sukupolvelle voi olla hyötyä. "

Nythän emme tiedä kovinkaan montaa järveä tarkasti, josta monnia on saatu ja kukaties voisi ehkä saada vieläkin?"

Lisää havaintoja kaivataan!
Autetaanko jokainen omalta osaltamme tietojen keräämisessä?


Kommentit

Suositut postaukset