Lajikalastuksen Suomen ennätys: 57 kalalajia vuodessa

Saimaan kanava on miekkasärjen ongintapaikkana Suomen paras.
Elämänpiste saa aina suun hymyyn


"Route 66, U.S. Route 66 oli tunnettu valtatie Yhdysvalloissa. 11. marraskuuta 1926 perustettu Valtatie 66 oli yksi alkuperäisiä liittovaltion valtateitä, vaikka kyltit pystytettiin vasta seuraavana vuonna. Se kulki alun pitäen Chicagosta, Illinoisista Missourin, Kansasin, Oklahoman, Texasin, New Mexicon ja Arizonan läpi päättyen Santa Monican hiekkarannoille Kaliforniaan. Reitin kokonaispituus oli 2 448 mailia (3 940 km)." (Lähde: Wikipedia)


Ennätys pysyi Timin hallussa kaksi vuotta.

Mitä enemmän mietin vuoden 2020 aikana ystäväni Timin tekemää ennätystä, joka oli 52 eri kalalajia kalenterivuoden aikana, sitä enemmän halusin haastaa itseni sen rikkomiseen. Haastamisessa tiesin, että suurin ongelma ei ole kalojen löytäminen tai niiden saaminen vaan ihan joku muu. 

Aikaiset lähdöt - pitkälle yöhön venyneet kotiinpaluut


Suurin ongelma oli kalareissuille lähteminen ja taloudellisesti järkevien retkien toteuttaminen. Jatkuvat poissaolot perheen parista ja mahdolliset paikkoreissut pitkienkin taipaleiden taakse. Nämä laittoivat suunnitelmia liian usein uusiksi. Alkuvuodesta päälle iskenut koronapandemia hieman rajoitti retkiseurueiden kokoa ja muutenkin kontaktit ihmisten kanssa tippui minimiin. 

Elämänpiste mieheen seitsenruototokosta.


Vakioporukka, Timi, Mikko, Markus, Miika ja muutama muu terveenä pysynyt kuului vakiorinkiin joiden kanssa käytiin lajijahdissa.

Entäs kertynyt data?

Yhteenvedosta on helppo nähdä olennaiset asiat


Ennätysyritykseen lähtiessä olin kerännyt ennakkoon Google sheats -taulukkoon tietoja lajeista, pyyntipaikoista, majoitus- ja lupamaksuista. Tehnyt aikataulutusta kalenterivuodelle ja kerännyt ajokilometrejä sekä reittejä talteen. Tämä kaikki data on jokaisen vapaasti käytettävissä lähes 100%, kalapaikat ovat suuntaa-antavasti listattu. Pyyntipaikkatieja voi etsiä esim Laji.fi -palvelusta.

Dataan pääsee parhaiten käsiksi klikkaamalla tästä.

Huomasin vuoden edetessä, että tarkka suunnitelma on hyvä tehdä ja valmiiksi kannattaa myös miettiä mahdolliset pummien paikkaukset. Sheatistä löydät lajilistan, yhteenvedon, tehdyt kalareissut, kuukausittaisen fongareiden laji- ja kuukausiseurannan ja TOP 5 fongareiden lajilistat.

Punaisella merkitty vuosien 2018, 2019 vertailudata

Kalalajeja ympäri Suomen?

Särmäneula -  Syngnathus typhle
Uudet lajit. Minkä lajin pyyntikoodi seuraavaksi puretaan?

Pyydetyistä kalalajeista kun tutkii pyyntidataa käy ilmi, että lajimäärä nousi 21 eri kaupungista tai kunnasta. Eniten lajeja nousi Helsingistä 17, Kotkasta 5 ja Hangosta 4. Upeimpia onnistumisia ehdottomasti miekkasärki, nokkakala, valkoevätörö, seitsenruototokko ja särmäneula. Nämä viisi edellä mainittua kalalajia olivat samalla uusia elämänpisteitä itselleni ja mahdollistivat uuden Suomen  ennätyslukemat. 

Kartassa keltainen kalaikoni kertoo, että kyseisestä paikasta nousi vain yksi lisälaji reissulla, kun vihreästä pisteestä nousi useampia. Punaiset ovat linkkejä kuukauden yhteenvetoihin.

  • Helsinki (17)
  • Kotka (5)
  • Airisto, Hanko (4)
  • Lapinlahti, Kemiönsaari (3)
  • Kokkola, Lappeenranta, Padvan niemi, Pornainen, Saarijärvi (2)
  • Eno, Huittinen, Ivalo, Kouvola, Kylmäluoma, Lohja - Porla, Myllykoski, Porvoo, Tampere, Vantaa (1)
Rakasta kotimaatamme lajien osalta kun tutkii, ei pohjoiseen montaa lajia jää pyydettäväksi. Rautu, kirjoeväsimppu ja harjus. Harjuksen saa etelästäkin, raudun osalta on hieman haastavampaa ja kirjoeväsimpun voi napata Ilomantsin suunnilta. 

Entä jos olisin pystynyt toteuttamaan suunnitelmat viikonloppuretkestä Märketille, Utöhön tai Jurmoon? Löytyisikö listalta turska, teisti, piikkisimppu tai jompikumpi tuulenkaloista? Loppuvuodesta kilohailille löytyi myös muutama kalapaikka mantereen puolelta, harmittavasti pari viikkoa liian myöhään. 

Ainoa suusta koukutettu kilohaili osui Juusolle
Ainoa suusta koukutettu kilohaili osui Juusolle

Lajeista jäi puuttumaan kilohaili,  Juuso onnistui jallittamaan sen ainoana fongarina. Muuten jokainen fongarin pyytämä laji nousi myös omalle listalleni. Yhteensä fongarit saivat vuoden 2020 aikana koukutettua 58 lajia (+ aurinkoahven, siperiansampi). Puuttumaan jäivät edelleen piikkisimppu, turska ja teisti sekä tuulenkalat.

Osumatarkkuus reissuillani oli lähes yksi, LPR-lukema (lajia per reissu) päätyi 0,92 lajiin ja kaikkien lajien tehokkuusprosentti (yrityskerrat / 100) lukemaan 76,5%. Tästä voi päätellä, että kaiken onnistuessa kohdalle pääsee kalareissujen määrässä huomattavasti pienempään retkimäärään. 

Eniten yrityskertoja tuli vaskikalalle, mitä etsin ensiksi turhaan kotivesistä. Lopulta varsinainen reissu Hankoon toi toivotun tuloksen. Toiselle sijalle nousi nokkakala, kampela, karppi ja toutain. Pronssin vie kolmen yrityskerran takia useampi laji. Ensimmäisellä "yrittämällä" nousi 37 eri lajia. 

Mikael mahdollista kärkikolmikolle nokkakalan saamisen

Joku hetki tai laji jos pitää nostaa esille on valinta todella vaikeaa. Uudet elämänpisteet ehdottomasti kliimakseja ja näistä ehkä hienoimpana ensimmäisenä meidän porukoissa koukutettu seitsenruototokko. Vaikka laji oli helppo pyydystää ja löytää, oli tämän tiedon jakaminen muille todella antoisaa ja siitä sai parhaat kiksit.

Sain omalla osallani tuoda uutta tietoa lajien pyynnistä ja lopulta tämäkin laji on yllättävän helppo tunnistaa vedenalta sekä saada se nappaamaan. Lopulta kuusi fongaria sai napattua tämän lajin.

En unohda ikinä niitä huutoja kohti taivasta uuden haastavamman lajin saamisen jälkeen. 

Miten vuosi jakaantui lajien osalta?

Vimpa on helpoin napata kutuaikaan huhti-toukokuun vaihteessa. Mallikaloja esittelee Justus.


Onko olemassa varsinaisia sesonkilajeja joiden pyynti-ikkuna on kapea ja milloin ne on napattava?

Itse listaisin näihin lajeihin ainoastaan nokkakalan ja miekkasärjen. Lajeista esimerkiksi vimpa on helpoin pyydystää keväällä, mutta sen voi sattuma kalana saada myös syksyllä kuten monen muunkin lajin. On myös muita lajeja joiden otollisin aika on lyhyt, mutta niitä voi saada myös muulloin. 

Kuukausien osalta kun katsoo miten lajit jakautuivat, niin tärkeimmät kuukaudet olivat touko- ja heinäkuun välinen aika. Tuolloin sesonkilajeista kriittisimmät ovat helpoimmin pyydettävissä. 

Talvella napattu ankerias vapautti aikaa kesäilloilta. Petrin käsissä hänen uusi elämänpisteensä.

    
Alla listaus lajimäärästä ja suluissa fongareiden yhteisen seurannan kuukauden aikana pyydettyjen vuosipisteiden lajimäärä. 

Huomioitavaa on, että vanha 52 lajin ennätys yhteismäärässä rikottiin jo kesäkuuhun mennessä, 50 laji listalle nousi 30.5.2020. Maagisen kymmenluvun rikkojia oli itseni lisäksi Juuso Triipponen (57), Miika Kovanen (56) ja Olli Salonen (50). 

Tuplaplatinakerhoon halajava Mikael Jaakkola (49) jäi harmittavasti yhden lajin päähän tästä upeasta rajapyykistä. Kuukautta klikkaamalla pääsee yhteenvetoon, mistä voi lukea miten fongareilla sujui kyseinen kuukausi.

Millä välinein lajeja nousi?


Harjus nousi perholla Enon Kuusojalta heinäkuussa.

Pyyntitapoja kun tarkistelee, on päivänselvää, että suurin osa lajeista nousi lirkkimällä tai onkimalla. Harjus ja kirjolohi päätyivät listalle ainoina perhokalastamalla saatuina, kun loput lajit jakautuivat sitten vieheellä, pohjaongella tai litkaamalla saaduiksi. Välinepuolesta kirjoitin vuoden aikana lirkeistä sekä vesi-ikkunalautasta omat postaukset.

Lirkillä: 18 lajia (yö)
  • kolmipiikki, kymmenpiikki (päivä), kivinilkka, hietatokko, kivisimppu, mustatäplätokko, mutu, kivennuoliainen, liejutokko, allikkosalakka (päivä), mustatokko (päivä), seitsenruototokko (päivä), vaskikala, kampela, piikkikampela, särmäneula (päivä), rantanuoliainen, valkoevätörö, kirjoeväsimppu (päivä)
Ongella: 17 lajia (syöttinä kärpäsentoukka / pinkie)
  • salakka (3m), vimpa (7m), piikkimonni (3m / mato), hopearuutana (7m), sorva (3m), kiiski (7m), ruutana (7m), suutari (7m), viisipiikki (3m) säyne (3m) törö (3), seipi (3m), miekkasärki (7m), karppi (parttionki /maissi), puronieriä (3m), sulkava (7m)
Pilkillä: 7 lajia (syöttinä kärpäsentoukka / pinkie)
  • särki (tapsipilkki), ahven (tapsipilkki), kuore (tapsipilkki), siika (morri), muikku (morri), pasuri (morri), lahna (morri)
Heittokalastamalla: 7 lajia 
  • kuha (jigi), taimen (lusikka), silakka (litka), isosimppu (jigi), härkäsimppu (jigi), nokkakala (lusikka), toutain (jigi)
Uistelemalla: 3 lajia
  • hauki (soutu/vaappu), lohi (soutu/vaappu), rautu (veto/tekoraksi)
Pohjaongella: 3 lajia
  • made (kalanpala), ankerias (kalanpala), turpa (nakki)
Perholla: 2 lajia
  • kirjolohi (pintaperho by Timi Laitinen: Ludvig LIII badass), harjus (häntyri kuulapääpupa)

Ajokilometrit - kauas on pitkä matka

Iloitaan toisten onnistumisista. Miika ja miekkasärki elämänpiste

Ajomatkat yksittäisten "täsmälajien" pyyntipaikoille ovat pitkiä, vain osa näistä paikoista toimi ensi yrittämällä ja pummeja tuli mm. raudusta, kirjoeväsimpusta ja harjuksesta. Paikkoreissu lappiin oli siis pakko tehdä. Vastaavasti Miikalta jäi pohjoisesta vain harjus saamatta kun Juuso ja Mikael vetäisi koko pohjoiset triplan omilla reissullaan.

Keväiset illat ja yöt ovat lajirikkaita, jos onnea ja taitoa on matkassa.


Yhteensä 16 448,20 km joka tarkoittaa ajettuna 14,2 kertaa Suomi päästä päähän. Monta lajia pystyy yhdellä reissulla nappaamaan, mutta jos yksittäin ajaisi jokaisen lajin luokse sen parhaaseen esiintymispaikkaan kertyisi kilometrejä huimasti enemmän, kannattaa panostaa suunnitteluun ja usean lajin nappaamiseen samalla kertaa vaikka sitten matkalla varsinaisille pelipaikoille.

Jos lähtisin nyt ajetun kilometrimäärän ajamaan  kotipihasta, saisin ajaa Afrikkaan Kapkaupunkiin asti ja silti jäisi vielä muutamalle piliskierrokselle kilometrejä talteen. Alla muutama kuvaava matka tai etäisyys hahmottamaan ajettua kilometrimäärää.
  • Ajetut kilometrit: 16 448,20 km
  • Hanko - Nourgam (1157km) 14,2 kertaa
  • Kodista - Kapkaupunkiin on matkaa vain 15 035 km (+voisi ajella muutaman kerran pilistä mäkkärin ympäri).
  • Maapallon ympäri: 0,41 kertaa

Halpaa vai maksaako maltaita?

Kalakavereita Helsingistä Utsjoelle

Laskin dieselin hinnan ja keskikulutuksen keskiarvon reilusti korkeammaksi. Dieselille hintaa 1,30 €/l ja keskikulutukseksi 7 l/ 100 km, näillä luvuilla päästään tulokseen noin 1500 € pelkästään polttoainekuluissa. Pisimmät reissut tehtiin yhdessä muiden kanssa, jolloin kuluja pystyi jakamaan ja kokonaiskustannusta laskemaan. Hotellihuone tai mökki on huomattavasti halvempi jakaa useampaan osaan kuin yksin maksaen. 

Kalastusluvat ovat yksi osa kulurakennetta, lopulta niihin meni kalastonhoitomaksu mukaan lukien vain 210 €. Kalavehkeitä myin vuoden aikana melkein 1000 € hieman kompensoidakseni lisääntyneitä menoja.

Monella reissulla majoitus oli ilmainen, esimerkiksi riippumatossa Saimaan kanavan rannalla nukuttu yö tai Inarinjärvellä saaressa vietetyt kalapäivät Jarkon vieraana. 

Entäs se kulutettu aika - liikaa vai liian vähän?

Perheen parissa vietetyt hetket

Vuosi oli "kärsimystentie", ei fyysisesti vaan henkisesti. On yllättävän raskasta suunnitella kalareissuja jotka vie pois kotoa useaksi päiväksi. Illat jolloin mietit tulevia kalareissuja tai yrität selvittää YouTuben, tutkimuksien ja havaintojen perusteella jonkin kalalajin esiintymis- tai pyyntikoodeja. 

Upeat yhdessä vietetyt ja koetut hetket. Kokkola - Lapinlahti retkikunta aamupalalla.


Lopulta olin perheen parista pois 643,7 tuntia, osalla näistä retkistä oli perhe mukana joten todellinen aika on muutaman tunnin pienempi. Päiviksi muutettuna aika on 26,8 päivää ja keskiarvona yhden lajin pyytämiseen meni aikaa 11,29 tuntia. 

Kalastusretken ajanlaskun aloitin oven sulkeutumisesta takanani siihen kun saavuin takaisin perheen pariin. Lajijahtireissujen lisäksi tuli tehtyä vain muutama kalareissu, pääpaino koko vuodelle oli ennätysyrityksessä ja muu kalastus jätettiin sivuun. Pyrin mahdollisimman tehokkaaseen kalastukseen ja tässä onnistuin kohtuu hyvin.
  • Elokuu 3 lajia, 157,5 tuntia, 6,56 päivää
  • Toukokuu 15 lajia, 103,0 tuntia, 4,3 päivää
  • Kesäkuu 10 lajia, 90,5 tuntia, 3,77 päivää
  • Helmikuu 3 lajia, 65,0 tuntia, 2,7 päivää
  • Huhtikuu 8 lajia, 57,0 tuntia, 2,4 päivää
  • Heinäkuu 5 lajia, 40 tuntia, 1,67 päivää
  • Maaliskuu 7 lajia, 34,9 tuntia, 1,5 päivää
  • Tammikuu 6 lajia, 31,9 tuntia, 1,3 päivää
  • Syyskuu 0 lajia, 19,0 tuntia, 0,79 päivää
  • Lokakuu 0 lajia, 11,5 tuntia, 0,48 päivää
  • Joulukuu 0 lajia, 7,5 tuntia, 0,31 päivää
  • Marraskuu 0 lajia, 7 tuntia, 0,29 päivää

Antoisa vuosi - uusia kalapaikkoja ja tuttavuuksia

Uudet kalakaverit ympäri Suomen

Nämä 57 lajia olivat vain osa tätä huikeaa vuotta, te kaikki teitte tästä vuodesta ikimuistoisen. Jos jäit alla olevasta listasta uupumaan niin kuulut samaan sakkiin! Ennätysjahtiin lähtiessä on hyvä kysyä ystävää rinnalle kalastamaan läpi vuoden, myötä ja vasta tuulessa. Kalenteriin merkinnät ja aikataulu sekä tavoite molemmille kirkkaaksi selville.


Vene tai veneelliset ystävät helpottaa tavoitteen saavuttamista.


Kiitos Timi, Mikko, Markus, Mikael, Sakke, Miika, Miikka, Mikael, Juuso, Olli, Ossi, Jesse, Jere, Teemu, Juha, Petri, Patrit, Petri, Miikka, Pekka, Susanna, Jani, Olli-Pekka, Justus, Jarkko, Jari ja te kaikki joiden kanssa on ollut ilo tänä vuonna kalastaa ja keiltä olen saanut vinkkejä lajijahtiin.

Satoi tai paistoi, yhdessä on hauskempaa!

Blogissani on avaimet seuraavalle yrittäjälle, 10, 20, 30, 40 vai 50 lajia, ehkä uusi ennätys? 

Aseta tavoitteesi juuri sinulle sopivalle tasolle ja lähde sitä tavoittelemaan. Voin luvata, että matkalla kohti tavoitteitasi koet ikimuistoisia hetkiä.

Uudet kalapaikat ja tutkimusretket


Kädessäni on puolitoista vuotta ollut sininen hiuspompula. Se on venynyt, kastunut, kuivunut, katkennut ja solmittu uudestaan. Tämä pompula on ollut muistilappuna matkallani. Tärkein asia on perhe, sitten ystävät, työ ja viimeisenä kalastus. 

On tää hieanoo!


Pelisilmää peliin, elä hetkessä, kestä pettymykset, ammenna voimaa onnistumisista. Pummireissun jälkeen mieti mitä voisit tehdä toisin, hanki lisätietoa ja päätä uuden reissun päivämäärä. Unohda pettymys ja ammenna siitä voimaa.

Nyt kun painan Julkaise -nappia on vuoden 2020 toiseksi viimeisen päivän ilta. Takana on 59  kalastusreissua ja lajeja seurannassa kasassa 57. Ennätyslukeman viimeiseksi lajiksi nousi nieriä Inarinjärveltä, tuon pyyntihetken päivämäärä oli 28.8.2020.

Tässä pelikirjan pohja seuraavalle ennätysyrittäjälle, otatko haasteen vastaan? Näillä opeilla kaikille huikeaa fongausvuotta 2021. Pelkästään fongailuun panostamalla perhe sivualalle jättäen tuskin vasemmassa nimettömässä olisi sormus tallella tai asuisin samassa osoitteessa. 

Tämä vuosi vedettiin pitkälti perheen sietorajoja testaten, suunnitelmia oli kymmenille reissuille, mutta ne saavat odottaa tulevia vuosia. Kiitos T, O ja pojat.

Fongaus on suurempaa kuin kalastus - se on elämäntapa!

Tulevat vuodet - 2030 odotellessa



Ajattelin, että nyt on aika rauhoittua ja miettiä mitä haluan seuraavaksi ottaa tavoitteeeksi. Longinoja on viimeisen vuoden ollut paitsiossa, kuten perheeni. Vaikka olen ollut fyysisesti läsnä, olen henkisellä tasolla suunnannut jo seuraavalle kalareissulle. Päätin tästä syystä karsia asioita pois joilla ei oikeasti ole merkitystä kokonaisuudessa.

Vuonna 2030 lähdetään rikkomaan sen hetkistä ennätystä, yhdeksän vuotta aikaa selvittää uusien lajien pyyntijippoja ja nähdä onko ennätyksen lajimäärä noussut uudelle tasolle. Huikea vuosi, onnea Juusolle myös Suomen ennätyksestä. Seuraan pääsee Facebookissa mukaan tästä.

Kaikki vuoden 2020 ennätysyrityksen blogitekstit päivämäärä järjestyksessä


Saadut kalalajit


1. Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) 1.1. Helsingin Vuosaaresta, lirkillä
Gasterosteus aculeatus

2. Särki (Rutilus rutilus) 6.1. Airistolta, pilkillä
Rutilus rutilus

3. Ahven (Perca fluviatilis) 6.1. Airistolta, pilkillä
Perca fluviatilis

4. Kuore (Osmerus eperlanus) 6.1. Airistolta, pilkillä
Osmerus eperlanus

5. Kymmenpiikki (Pungitius pungitius) 6.1. Airistolta, pilkillä
Pungitius pungitius

6. Made (Lota lota) 25.1. Pornaisista, pohjaongella
Lota lota

7. Kuha (Sander lucioperca) 1.2. Porvoonjoesta, jigillä
Sander lucioperca

8. Siika (Coregonus lavaretus) 29.2. Kokkolasta, pilkillä
Coregonus lavaretus

9. Muikku (Coregonus albula) 29.2. Kokkolasta, pilkillä
Coregonus albula

10. Pasuri (Blicca bjoerkna) 1.3. Lapinlahdelta, morrilla
Blicca bjoerkna

11. Lahna (Abramis brama) 1.3. Lapinlahdelta, morrilla
Abramis brama

12. Ankerias (Anguilla anguilla) 1.3. Lapinlahdelta, täkyongella
Anguilla anguilla

13. Kivinilkka (Zoarces viviparus)  6.3. Padvasta, lirkillä
Zoarces viviparus

14. Hietatokko 6.3. Padvasta, lirkillä
Pomatoschistus minutus

15. Turpa (Squalius cephalus) 29.3. Mustijoelta, pohjaongella
Squalius cephalus

16. Salakka (Alburnus alburnus) 30.3. Helsingistä, ongella
Alburnus alburnus

17. Vimpa (Vimba vimba) 10.4. Helsingistä, ongella
Vimba vimba

18. Silakka (Clupea harengus membras) 10.4. Helsingistä, litkalla
Clupea harengus membras

19. Lohi (Salmo salar) 20.4. Kymijoelta, soutu-uistelemalla
Salmo salar

20. Hauki (Esox lucius) 20.4. Kymijoelta, soutu-uistelemalla
Esox lucius

21. Piikkimonni (Ameiurus nebulosus) 20.4. Kotkasta, ongella
Ameiurus nebulosus

22. Kivisimppu (Cottus gobio) 22.4. Helsingistä, lirkillä
Cottus gobio

23. Mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) 22.4. Helsingistä, lirkillä
Neogobius melanostomus

24. Mutu (Phoxinus phoxinus) 22.4. Helsingistä, lirkillä
Phoxinus phoxinus

25. Hopearuutana (Carassius gibelio) 1.5. Helsingistä, ongella
Carassius gibelio

26. Mustatokko (Gobius niger) 2.5. Helsingistä, ongella
Gobius niger

27. Kivennuoliainen (Barbatula barbatula) 3.5. Vantaalta, lirkillä
Barbatula barbatula

28. Liejutokkoc (Pomatoschistus microps) 4.5. Helsingistä, lirkillä
Pomatoschistus microps


29. Sorva (Scardinius erythrophthalmus) 6.5. Helsingistä, ongella
Scardinius erythrophthalmus

30. Allikkosalakka (Leucaspius delineatus) 6.5. Helsingistä, lirkillä
Leucaspius delineatus

31. Kiiski (Gymnocephalus cernua) 6.5. Helsingistä, ongella
Gymnocephalus cernua

32. Ruutana (Carassius carassius) 6.5. Helsingistä, ongella
Carassius carassius

33. Taimen (Salmo trutta) 9.5. Helsingistä, virvelillä
Salmo trutta

34. Isosimppu (Myoxocephalus scorpius) 19.5. Helsingin edustalta, jigillä
Myoxocephalus scorpius

35. Seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens) 22.5. Hangosta, lirkillä
Gobiusculus flavescens

36. Vaskikala (Spinachia spinachia) 23.5. Hangosta, lirkillä
Spinachia spinachia

37. Kampela 23,5. Hangosta, lirkillä

38. Piikkikampela 23.5. Hangosta, lirkillä

39. Suutari 25.5. Helsingistä, ongella

40. Viisipiikki 1.6. Porlasta, ongella

41. Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) 2.6. Kemiönsaaresta, jigillä
Myoxocephalus quadricornis

42. Särmäneula (Syngnathus typhle) 2.6. Kemiönsaaresta, lirkillä

43. Nokkakala (Belone belone) 2.6. Kemiönsaaresta, uistimella
Belone belone

44. Säyne (Leuciscus idus) 11.6. Kotkasta, ongella
Leuciscus idus

45. Törö 11.6. Kotkasta, ongella
Gobio gobio

46. Seipi (Leuciscus leuciscus) 11.6. Kotkasta, ongella
Leuciscus leuciscus

47. Rantanuoliainen (Cobitis taenia) 11.6. Kotkasta, lirkillä
Cobitis taenia

48. Valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus) 14.6. Saimaan kanavalta, lirkillä
Romanogobio albipinnatus

49. Miekkasärki (Pelecus cultratus) 14.6. Saimaan kanavalta, ongella
Pelecus cultratus

50. Karppi (Cyprinus carpio) 2.7. Pahalammesta, parttiongella
Cyprinus carpio

51. Puronieriä (Salvelinus fontinalis) 3.7. Saarijärveltä, ongella
Salvelinus fontinalis

52. Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss)4.7. Saarijärven Kappelilammesta, perholla
Oncorhynchus mykiss

53. Harjus (Thymallus thymallus) 10.7. Enon Kuusojalta, perholla
Thymallus thymallus

54. Sulkava (Ballerus ballerus) 16.7. Loimijoesta, mato-ongella
Ballerus ballerus

55. Toutain (Aspius aspius) 1.8. Kymijoesta, lusikalla
Aspius aspius

56. Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) 26.8. Kylmäluomasta, lirkillä
Cottus poecilopus

57. Rautu (Salvelinus alpinus) 28.8. Inarijärvestä, uistelemalla
Salvelinus alpinus

Jos luit blogitekstin tänne asti, ymmärrät varmasti ettei se maagisen 60 lajin rikkominen ole mahdoton tehtävä. 

Näihin edellä näkemiisi 57 kuvan jatkoksi lajit turska, piikkisimppu, tuulenkalat, kilohaili tai joku muu yllärilaji niin se on siinä. Vakaasti uskon, että retkikunnat jatkavat selvitystyötä ja toivottavasti pääsen itsekin onnistumisten makuun. Elämänpisteitä kasassa 60, siinä tavoitetta vuodelle 2030, tai 2029.

Kiitos kaikille tuesta ja kannustuksesta, vuosi jää historiaan yhtenä kalastuksellisesti antoisimpana. 

Haasteita, iloa, pettymyksiä ja pieni pilke silmäkulmassa kohti asettamaani tavoitetta.
Huikea tapa muistaa vuosi jolloin täytin 40.

Mä tein sen mitä lupasin!

Yhdessä tai yksin, nautitaan lajikalastuksen suomista hetkistä.

Seuraa ennätyksen etenemistä

    Pidän kirjaa lajilistasta ja tarkemmasta retkidatasta Google -taulukossa, joka löytyy jokaisesta ennätysyrityksen postauksesta. 
    Seurantatilanne löytyy myös blogini oikeasta yläreunasta.
    Vuoden aikana ennätysyrityksessä kulkee mukaan myös tämä kalataitelija-graaffikko Sakke Yrjölän suunnittelema SPECIES FIN 53 -merkki.
    Paitakulmassa painatin pipoon ja lippikseen saman merkin. Tavoitteeni on saada aikaiseksi 53 saaliskuvaa tekstin alussa tekemääni taulukkoon joissa kaikissa kuvissa näkyisi tuo kyseinen tunnus.
    Paitakulma on Suomalainen perheyritys, joka haluaa panostaa laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Tutustu yrityksen palveluihin tästä.


    Lähetä kommentti

    0 Kommentit