Odottamisen tuskaa

Kalastus.comia varten napattu kuva madonpujotuksesta koukkuun pohjaongintaa suorittaessa...

Saimme Myllylän Markun kautta mahdollisuuden mennä tyhjentämään yksi lammikko suuremmista karpeista pienempien tieltä. Tiedossa oli että kalojen kokojakauma olisi noin 5-8kg luokkaa eikä lammen kalojen määrästä ollut mitään tietoa. Innokkaasti tässä on nyt viikko odoteltu reissun toteutumista ja kerätty tiimi kasaan jolla karppeja lähdetään jallittamaan.

Mielenkiinnolla odotan myös ensimmäisiä heittoja elämäni ensimmäisellä kunnon heitto-onkivavalla. Hankin Onkitukusta Victory Pro (VP) vavan ja siihen Cormoran X-MM 6pi 3000 kelan. Olin myytyä miestä jo siinä vaiheessa kun otin vavan ensimmäisen kerran liikkeessä käteeni ja testasin sitä.

Vertailu vanhoihin Shimanon normaaliin 180cm tikkuihin on kuin yö ja päivä, hiljalleen pääsen näistäkin eroon. VP:llä on pituuttaa 3,9m joten onnistuu kelaonginta syvemmiltäkin vesiltä. Systeemiä miettiessäni kekkasin kuinka voin pitää kelaongintaan tarvittavan systeemin melkein käyttövalmiina siimassa kiinni.

Mietin miten kelaongintaleikarin kiinnikkeet saisi pysymään kiinni leikarissa ja tajusin ongelman ratkaisuksi siimaan laitettavat stopparit mitä käytän liukukohoa käyttäessä. Kuva selittäköön tämän systeemin.

Leikariin tulee kiinni tapsi jossa koukku.

Systeemi oli niin hyvä että luulin jo onnistuneeni, tajusin kuitenkin vasta yön yli nukuttuani tarkistaa vavan kärkilenkin koon ja eihän tällainen viritys siitä tietystikään läpi mene.

Vihdoinkin koitti lauantai ilta jota oli odotettu innolla. Paikalle päästyä oli vastassa vesitankkeineen tempauksen järjestäjä Kilpilohi Oy:stä. Autolla pääsi suoraan vesiesteen rannalle ja heti näkyikin muutama suurempi pyörähdys, fiilis jatkoi vain nousemistaan.

Hieman myöhemmin saapui myös Vesa ja Roopekin kentälle ja pystyimme aloittamaan kalastamisen. Virittelimme vapoja pohjukan ympärille yhteensä 13 kappaletta, tavoitteena oli saada lajipinnat kahdelle meistä.

Heti ensimmäisen heiton jälkeen tiesin, nyt olen rakastunut. VP:llä lensi kevyellä ranneliikkeellä heittokoho lensi juuri siihen kasvillisuuden välikköön mihin sen ajattelin. Setin tunnukkuus on omaa luokkaansa, tätä vaan haluaa lisää.

Tämän tarinan voisi lopettaa tähän mutta, pakko on kertoa se että saimmehan me saalistakin. Olen pitänyt perinteenä sitä että vavan muovit otetaan vasta neitsyyden menetyksen jälkeen pois. VP:n ensimmäinen kala sai kunnian olla pienehkö ahven... karppisetti menetti neitsyytensä aikoinaan Tuusulanjärvellä särjelle.

Onnistuin saamaan setillä vielä toisenkin saaliin, rannalle kelatessä iski hauki ohi kiitävään maisiin ja onnistuin nappaamaan tämän laittomalla keinolla niskasta rokastamalla rannalle.

Silmät ristissä kotiinajaessani siisi silmissä edelleen haave lajifongo pojosta joka jäi saamatta... ehkä jo ensi reissulla, tai sitten ei.