Olen nähnyt pienessä lammikossa isojen karppien käyvän mäskillä mutta jättävän syötit rauhaan, olen seurannut vierestä kun on nostettu hienoja kaloja ylös, kaverini on niitä saannut lukuisia, itse olen nähnyt kalat onkireissuillani mutta kun ei niin ei...
Tiistai illaksi olimme sopineet Onkitukun omistajan Tom Sirviön kanssa karppireissua Vanhankaupunginlahdelle tavoite kalalajeina lahnat ja karpit. Tom olikin odottelemassa minua lahdella omat onkivälineensä valmiiksi laitettuna ja paikka mäskättynä. Pääsin katettuun pöytään, pohjaonki veteen ja lisää special mäskiä jossa luettelon mukaan oli kaikkea hunajasta houkutusnesteisiin.
Usko oli suuri kun kuunteli juttuja ja samalla seurasi kuinka ammattilainen "onkii". Parttionginta taito ja ylipäänsä koko tilan haltuun ottaminen ja veden pienienkin liikkeiden synnyttäjän tietäminen on käsittämätöntä.
"Partin alla kävi joku pyörähtämässä nyt", hihkaisi Tom. Nyt on kiiinni! Ihmettelen hetken kun vavan päässä ollut lyhyt onkitapsi venähtää pidemmäksi ja kuinka huomaan noin 2,5kg karpin olevan toisessa päässä kiinni. Partin päässä on sisään upotettu kuminauha joka venyy noin 600% pituudessaan. Kuten jo arvata saattaa jäin tässäkin paikassa saaliitta.
Kauniita ovat stadinvesien karpit...Yrittänyttä ei kuitankaan laiteta kuuluu vanha sananlasku. Olin ajelemassa eräs torstai ilta kotia kohti ja ajattelin käydä kokeilemassa edellispäivän mäskäyspaikalla josko se vaikka onnistuisikin illan hämärtyessä. Pääsin rannalle ja huomasin kuinka hiljalleen tyyntyvässä pinnassa näkyi sen näköistä liikehdintää että hieman isompia kaloja olisi veden alla liikenteessä.
Heitin kyyrystä maissilla varustetun ongen rannan tuntumaan noin 30cm veteen ja samantien kun maissi oli kadonnut "pimeyteen" lähti koho hirveällä vauhdilla kohti syvempiä vesiä. Edellisen kerran kun vastaava tapahtui nostin rannalle noin 200g ahvenen ja sitä edellisellä hieman suuremman sorvan. Nyt kuitenkin tuntui siltä että kala voisi olla sittenkin kauan tavoiteltu karppi.
Kala uiskenteli syvällä pysyen piilossa, samalla tuli rannalle hieman kauempaa touhujani seurannut romaani joka otti ystävällisesti haavini ja näytti että voisi mennä nostamaan kalan rannalle. Tämän ystävällisen kalakaverin avustuksella nostin elämänpinnaksi numero 35 kauniin pienen peilikarpin.
Ikuistin kalan kännykällä ja selitin romanille että jos hän saa tällaisia kaloja niin voisiko hän laskea ne ystävällisesti takaisin. Toivottavasti huono englannin kielen taitoni välitti viestini hänelle samalla kun laskin kalan takaisin kasvamaan ja odottamaan uusia innokkaita fongareita.
Elämänpinna nro 35, peilikarppi. Fongo pinna 2010 nro 33.
0 Kommentit