Tutustumassa Mäntsälän Kilpijärveen

Sovimme Teron kanssa facebookissa yhteisestä reissusta Teron opastuksessa Mäntälän Säävingin kylässä sijaitsevalle Kilpijärvelle. Edellisiltana tutkiskelin netistä mitä järvestä on kirjoiteltu ja selvisi sen olevan alueen parhaimpia pilkkipaikkoja.

Usko oli kova kun olin lueskellut Teron kertomista saaliista, hauki tärpit oli yleisiä ja ahvenia nousi tasaisesti.

Lähdimme isäni kanssa ajelemaan Helsingistä kohti Mäntsälää puoli yhdensän aikoihin. Ajomatka kesti reilun tunnin. Parkkipaikka löytyi uimarannan kohdilta ja siitä pääsi suoraan järvelle, samassa kohtaa olisi myös reissun päätteeksi hyvä grillata makkarat. Paikka oli hyvä kun uimakopin takaa löytyi tarvittavat puutkin valmiiksi eikä niitä tarvinnut kannella mukana.

Aloitimme Teroa odotellessa isänä kanssa uimarannan tuntumassa pilkkimisen, heti kun tiputin morrin veteen oli siiman välityksellä noussut nyky, pieni ahven nousi jäälle. Jatkoin samalla reiällä hetken kun joku kävi tärisyttämässä morria. Onnistuin nostamaan toisen lajin tälle vuodelle pinnalle, kiiski... päätin vaihtaa reikää.

Tero ja Tuomo saapuivat ja hetken keskusteltuamme lähdimme aikaisimpien vuosien ottipaikoille kokeilemaan. Etenimme matalaa rantaa ympäriinsä, Tero kävi kokeilemassa ihan rannan tuntumassakin... ei mitään.

Uusi taktiikka, lähdimme kävelemaan noin puolen kilometrin päässä siintää saarta kohti. Saaren takana pitäisi alkaa syvemmät vedet. Matkalla kairailtaa parit reiät, tasaisen syvä on järvi. Vain pieniä muutaman kymmenen sentin vaihteluita pitkällä matkalla.

Saaren tuntumassa olis myös mukavan suojaisaa ja pääsi pakoon hiljalleen kovenevaa tuulta. Kolusimme saaren seunustaa, edelleenkin saamatta nykyäkään. Tässä vaiheessa isäni päätti ottaa suunnan kohti nuotiopaikkaa. Me kolme muuta otettiin suunta kohti järven toista reunaa. Jaksoin kairata yhden reiän jonka jälkeen lähdin rämpimään kohti isäni tekemää polkua kohti.

Saavuttuani perille nuotiopaikalle totesin päivän saaliin olleen yksi ahven sekä kiiski. Muualta järveltä ei pahemmin edes nykinyt. Saaliin lisäksi saimme nauttia hienosta haloilmiöstä joka tuli esiim auringon noustua vastarannan metsikön takaa. Tässä vaiheessa voin sanoa ettei järkkäri ole hyvä vaihtoehto pilkkireissuille, omani teki tenän... oli ärräpäät lähellä kun näytössä vilkkui Error...

Lopuksi tuli grillattua kabanossit ja nautittua kuumaa mustaherukka mehua... että oli antoisa reissu.

Kotona mittailin kansalaisen karttapaikassa reitin pituudeksi vajaat kolme kilometriä, siihen kun lisätään reilussa puolimetrisessä hangessa rämpiminen tuli matkalle pituutta kymmenisen kilometriä.

Järvelle voisi palata kevät hangilla kun lumet on jäältä vähentyneet...