Hormajärvi – kirkas vesi ja siikarikas järvi Lohjalla

Tästä on suunta vain ylöspäin, näyttää Samppa.

Kalareissun tietää onnistuneen kun näkee äitinsä iloisena saalispussia katsomassa. Alla tarina kuinka tämä iloinen hymy saavutettiin.

Facebookin pilkkiryhmiä seuraillessa, tulee lähes joka viikonloppu päivityksiä Hormajärvellä pilkillä käynneiltä ja näissä päivityksissä on lähes poikkeuksetta kuvia siikasaaliista. Päätimme itsekin lähteä kokeilemaan onnea näiden hopeakylkien pyynnissä.

Reissulle lähti mukaan Timin lisäksi kollegani Sampsa Honkkarista. Lähtijälistaa katsoessa tiesi, että tältä retkeltä ei uuvu muuta kuin isäni keittämät nokipannukahvit.

Sunnuntaiaamulla kellon pirahtaessa soimaan olin henkisesti valmis irtautumaan arjesta ja nauttimaan edessä olevasta pilkkireissusta. Aamukahvia nassuun ja tietokone päälle, katos Samppa oli hereillä.

Tämä meidän konsernin moottoriturpa joka rakastaa julkisilla kulkemista osaa olla hetken hiljaa, tosin se hetki on hengitystauko jonka hän pitää ennen seuraavaa minigun –puhepläjäystä. Hauska mies jonka pilkkitaidot pääsisivät nyt koetukselle.

Parkkipaikan järvenrannalta oli Timi löytänyt Google –mapsia selaillen. Muille joita kiinnostaa järvellä pilkkiminen niin parkkipaikka löytyy Karstuntieltä (nro. 1070) ja bussipysäkki on ennen Kanneljärven opistoa. Löydettyämme parkkipaikan katsastimme järvelle, rannat näyttivät sulilta ja päätimme etenevämme varovasti jäällä.

Timi kulki ensimmäisenä mukanaan heittoliina sekä kaira, ensimmäinen reikä kairattiin rannan tuntumaan ja jään paksuus varmistui turvalliseksi. Jatkoimme etenemistä kohti Humppilanniemen salmea jonka Googlen –hakutulokset kertoi olevan potentiaalinen siikapaikka.

Olin ensimmäistä kertaa kunnolla pilkillä kaikuluotaimen hankinnan jälkeen. Kotona ennen lähtöä luin vielä Jaana Jekkosen (Fish Me Luck –blogin pitäjän)  tekstin jonka tilasin häneltä Honkkarin kalastusvinkkeihin. Lue teksti tästä

Järjestimme kilpailun Honkkarin kalastus Facebookissa jossa etsimme parhaita virityksiä kaikuluotaimen mukana kuljettamiseen pilkkireissuilla. Kilpailun tuloksia voi ihailla tästä.

Pilkkijän pelihetki

Heti ensimmäinen pilkkireikä näytti kaikuluotaimen tehon. Jaanan ohjeita seuraten tiputin pilkkiä hiljalleen kohti pohjaa, nyt perinteistä poiketen jätin pilkin reilusti pohjan yläpuolelle. Koska tavoitelajina oli siika käytin mormuskaa.

Vaikka morri on pieni, näkyi se selvästi säätöjen jälkeen kaikuluotaimen näytöstä. Laskin morria alemmaksi ja huomasin kuinka pohja alkoi ”elämään”. Ensimmäinen reikä antoi muutaman ahvenen ja sama meno jatkui muillakin reillä.

Paras reikä löytyi salmesta rannan tuntumasta. Siioista ei ollut koko päivänä tullut havaintoja joten keskityin äitille menevän ahvensaaliin kartuttamiseen.

Kaiku näytti, että kalaa on alla  hyvin. Päätin kurkata reiästä vedenalaiseen maailmaan ja huomasin kuinka parin metrin syvyydessä pienistä ahvenista koostuva parvi tuijotteli mormuskaani.

Tästä reiästä ahvenia nousi tasaisesti reilusti yli kilo. Ahventen koko ei päätä huimannut mutta, kun tiesin äitini rakastavan tuoreesta kalasta ruoan valmistamisesta, en välittänyt kalojen koosta. Myös Timi tuli viereen ihmettelemään miksi makoilin jäällä mahallani.

Alan hiljalleen ymmärtämään miksi kaikuluotaimen yhdistäminen pilkkimiseen lisää huomattavasti tehoa ja saalisvarmuutta. Aikaisemmin tuli istuttua tyhjällä reiällä pidempää odotellen kalojen tuloa, nyt näet heti luotaimella onko jään alla elämää vai ei. Käytössä minulla on suosittu Lowrance Elite 3x.

Lajipiste nro 4 - Lahna.

Koominen loppu

Ennen kotiin lähtöä kävimme Lohjan ABC-asemalla hakemassa kahvit ja pientä naposteltavaa kotimatkalle. Nappasin kahvin ja Punnitse ja säästä liikkeestä muutamalla eurolla nameja. Samppa nauratti jutuillaan liikkeissä töissä olleita naisia. 

Pääsimme hieman pidemmän (kiitos Sampan) stopin jälkeen ulos jossa onnistuin ruusukimppu kädessä sähläämään kahvit pitkin pihoja. Timillä ja Sampalla riitti hupia tunaroinnissani. Samppa päätti lohdutukseksi tarjota munkkia, jonka päätin syöväni vasta motarille päästyäni. 

Samppa heitti munkkipussin kojelaudalle ja lähdin ajamaan, heti ensimmäisessä mutkassa tapahtui seuraavaa. Kuin hidastetussa filmissä Samppa seurasi kuinka pussi liikkui häntä kohti liukkaalla kojelaudalla, heti seuraavassa mutkassa pussi oli saavuttanut oikean reunan jolloin munkki lähti valumaan kojelaudalla kohti vääjäämätöntä tuhoa. Pläts, munkin kohtalo oli sinetöity. Sielä se kuravellissä lattiamatolla makoilee...

Kahvi + Munkki vs Juha = 2-0

Ahvenet vs Samppa 0-11

Timi & Juha vs Samppa 110-11

Samppa vs Juha 2-1

Siiat jäivät saamatta mutta, muistot tästä reissusta elävät pitkään.