"Nyt se vie meihän kalat" - Mollukoiden tanssi Vanajalla

Aqua Spy + Mademorri

Tammikuu läheni loppuaan ja oli aika suunnata perinteiselle madereissulle Vanajavedelle. Perinteiden mukaan oppaaksi lähti Teppo jonka pelipaikoista olemme saaneet nauttia Hämeenlinnan seudulta jo monien vuosien ajan. Edellisvuoden reissulla kokeilin ensimmäistä kertaa mateenpilkintää Aqua Spy -kameran avulla. Tästä voit lukea tuon tarinan.

Kello on nyt 5.22 kun kirjoitan tätä tekstiä. Takana on muutaman tunnin yöunet ja 8 tunnin madereissu. Edessä häämöttää muutto uuteen kotiin ja ystävien kanssa hoidettava tavaroiden roudaus.

Teppo on yksi niistä kalakavereista joita tulee nähtyä vuoden aikana harvemmin. Olemme aikoinaan tutustuneet Kalamaraton -lajikalastuskilpailussa ja tämän ansiosta on koettu upeita kalareissuja kimpassa. Ystävät joita näkee harvemmin antavat reissulle jotain enemmän, silloin saalis ei ole pääasiassa vaan yhdessä vietetty aika ja kuulumisien vaihtaminen.

Saalis jää toiseksi vaikka toiveissa olisi uusi lajipiste tai ennätyskala on reissu onnistunut vaikka saalista ei nousisikaan.

Koitti perjantai, aamupäivän tein etänä töitä kotona ja samalla hoitaen kipeää lastani. Kahdelta oli tarkoitus lähteä isäni Matin ja Laurin kyydissä kohti Hämeenlinnaa. Aikataulut piti ja pääsimme ajallaan tien päälle.

Olimme sopineet tapaamisen Tepon kanssa Tiiriön ABC:lle josta lähdimme kohti kalastuskohdetta.

Oppaamme taito on etsiä uusia kalapaikkoja vain syvyyskarttoja tutkien. "Tämä paikka on syvän reunassa ja syvästä tulee pitkä matala alue kohti kutupaikkoja", kertoi Teppo.

Jäälle saavuimme jo hyvissä ajoin ennen pimeää. Paras ottiaika alkaisi vasta tunnin päästä. Istuimme lähekkäin ja pilkimme samalla kuulumisia vaihdelle.

Nyt on made alla! Totesin vieressä pilkkiville Tepolle ja Laurille. Teppo tuli ja piti vapaani jonka näytöstä näimme mateen pyörivän alla.

#1 ja tavoite täytetty

Hyvin näkyi kuinka made yritti napata Mollukan koukkuun viritettyä kuoretta suuhunsa. NYT! nykäisyni ei tuottanut tulosta, mollukka livahti kalan suun ohitse.

Uusi yritys, nyt kuore hävisi ja kun nykäisin huomasin kuinka made jäi paikalle kun samalla puolikkaalla kuoreella varustettu morri nousi ylöspäin. Kala oli onnistunut nappaamaan puolet kuoreesta suuhunsa ja jos syötti olisi lisäkoukutettu olisi saalis noussut nyt kohti avantoa.

Vaihdoin syötin ja jatkoin hetken samalla reiällä kun juuri uudelle reikää vaihtanut Lauri hihkaisi; made! Pieni kollikala pyöri jäällä mollukka upeasti ylähuulessa kiinni suun sisäpuolella. Kalaa ihastellessa selvisi, että Tepon lainasetti olis täsmälleen sama kuin edellisvuonna elämänpisteeksi nousseen mateen pyytänyt.

"Vuoden ensimmäinen kala" totesi Lauri. "Tämä päätyy ruokapöytään härkäsimpun mädin seuraksi", jatkui hänen tarina.

Tässä vaiheessa isäni viritti nuotion ja pisti nokipannukahvit porisemaan. Matkalla kyläkaupasta ostetut sokerimunkit kera kahvien jäällä samalla madetta pilkkien täydensi reissun tunnelman.

Sumpit pihisee

Autolle kävellessä totesin Tepolle; "Lauri sai nyt sellaisen kuvan mitä hän tuli hakemaan, Mollukka mateen suussa". Tähän Teppo vastasi; "Olisit pyytänyt häntä tarvitsemaan vaikka viittä kuvaa :D" 

Kalastus on harrastuksena hieno. Sen ympärille saa luotua piirit joissa yhdessä vietetty aika voi olla vähäistä, mutta antoisaa vaikka saalis jäisikin mitättömäksi. Yhteinen harrastus luo näitä suhteita. Jos en ole tätä aikaisemmin blogissani maininnut niin tutustuin Lauriin Helsingin Kaapelitehtaalla silakanlitkailun yhteydessä.

Lauri on huima tyyppi. Keskustelut joita käymme reissuillamme liitelee merikotkien käyttäytymisestä aina härkäsimppujen ajatusmaailmaan ja kaikkea tältä väliltä. Tämän reissun ikikuistoinen keskustelu syntyi valokuvaajien toiminnasta. Hänen kuviaan voi ihastella näiltä sivuilta.

"Olisin minä voinnut käydä ostamassa mateen jonka olisin heittänyt hankeen ja tunkenut sille morrin suuhun" kertoi Lauri. Tähän totesin, että siitä kuvasta puuttuisi tunne johon hän lyhyesti kommentoi; Se olisi itseni ja katsojan huijaamista.

Meidät yhdisti silakanlitkaus vuonna 2014

Loppuun kiitos Mollukka Oy:lle, tilasin heiltä mademorrit tälle reissulle ja linkitin tilaukseen edellisen vuoden Vanajareissun tarinan. Sain paluupostissa morrit ja laskun jossa komeili teksti; Oli niin hieno tarina, että nämä tuli asevelihintaan. Kiitos.

Näin lähellä. Näin hyvin näkyy kalat näytöstä. Näihin kuviin ja tunnelmiin...