Arvioitu ajoaika Hki-Parainen on noin kaksi tuntia.
Aurinko nousee noin klo 9.
Jos
lähdemme noin klo 5.00 Helsingistä etenemään niin olemme noin
7.30-8.00 Paraisilla/Liittymässä/Huoltoasemalla (missä nyt on hyvä
tavata).
Iskä ja Tatu, Klo 5.10-20
Timi, voisimme sopiva tapaamisen Pakilan Teboilille klo 5.30.
Olli, ilmoittaa sääkö kyydin Mynämäeltä jonnekin lähemmäksi.
Tällä aikataululla ehdimme nauttimaan ainakin osittain auringon noususta meren jäällä. Paluu joskus illan pimeinä tunteina, tavoitteena kalastella koko valoisa aika.
Aleksi, mikä paikka olisi hyvä tapaamiseen? Esimerkiksi joku huoltoasema mihin varmasti osaamme suunnistaa?
Aleksi, onko pelipaikoilla nuotiopaikkaa missä voisi grilllailla vai otetaanko puut messiin ja tehdään jäälle nuotio?"
Tästä se lähti. Isäni Matin ja siskoni pojan Tatun sekä minun yhteinen kalareissu. Mukaan liittyi uutena henkilönä Timi joka ensimmäisenä bongasi ilmoituseni vapaasta paikasta Fongauksen Facebook sivuilta. Pääkaupungista matkaan lähtijöiden lisäksi saimme paikallisen Aleksin oppaaksemme.
Tämä reissu on hyvä esimerkki siitä, kuinka kalastus yhdistää ihmisiä. Emme ole aikaisemmin tavanneet Timin tai Aleksin kanssa. Tunnemme toisemme vain Facebookin Fongaus sivuston kautta. Näin voi syntyä jotain uutta ja hienoa, suurempaa kuin kalastus.
Valitettavasti lähtijöitä karsiutui pois viime hetkillä. Lopulta matkaan lähti vain pääkaupunkiseudun-seudun edustusjoukkue.
Tavoitteemme oli päästä nauttimaan auringonnousu jäälle. Tässä onnistuimmekin, jäätilanne oli loistava. Reilu kymmenen senttiä teräsjäätä jonka päällä vain pieni kerros pakkaslunta.
Auringon noustessa Korppoon saarirykelmien välistä oli ensimmäiset kairatut reiät valmiina. Tunnetusti tässä tunnetussa härkäsimppujen pyyntipaikassa on vettä aivan tarpeeksi.
Iskä ja Tatu, Klo 5.10-20
Timi, voisimme sopiva tapaamisen Pakilan Teboilille klo 5.30.
Olli, ilmoittaa sääkö kyydin Mynämäeltä jonnekin lähemmäksi.
Tällä aikataululla ehdimme nauttimaan ainakin osittain auringon noususta meren jäällä. Paluu joskus illan pimeinä tunteina, tavoitteena kalastella koko valoisa aika.
Aleksi, mikä paikka olisi hyvä tapaamiseen? Esimerkiksi joku huoltoasema mihin varmasti osaamme suunnistaa?
Aleksi, onko pelipaikoilla nuotiopaikkaa missä voisi grilllailla vai otetaanko puut messiin ja tehdään jäälle nuotio?"
Tästä se lähti. Isäni Matin ja siskoni pojan Tatun sekä minun yhteinen kalareissu. Mukaan liittyi uutena henkilönä Timi joka ensimmäisenä bongasi ilmoituseni vapaasta paikasta Fongauksen Facebook sivuilta. Pääkaupungista matkaan lähtijöiden lisäksi saimme paikallisen Aleksin oppaaksemme.
Tämä reissu on hyvä esimerkki siitä, kuinka kalastus yhdistää ihmisiä. Emme ole aikaisemmin tavanneet Timin tai Aleksin kanssa. Tunnemme toisemme vain Facebookin Fongaus sivuston kautta. Näin voi syntyä jotain uutta ja hienoa, suurempaa kuin kalastus.
Valitettavasti lähtijöitä karsiutui pois viime hetkillä. Lopulta matkaan lähti vain pääkaupunkiseudun-seudun edustusjoukkue.
Tavoitteemme oli päästä nauttimaan auringonnousu jäälle. Tässä onnistuimmekin, jäätilanne oli loistava. Reilu kymmenen senttiä teräsjäätä jonka päällä vain pieni kerros pakkaslunta.
Auringon noustessa Korppoon saarirykelmien välistä oli ensimmäiset kairatut reiät valmiina. Tunnetusti tässä tunnetussa härkäsimppujen pyyntipaikassa on vettä aivan tarpeeksi.
 |
| Timi yhtä hymyä. |
Paikalle suunnistajille vinkiksi, kannattaa ottaa haarukkavapa tai kelalla varustettu vapa. Syvyyden ollessa 20m luokkaa on syytä valita astetta tai kahta painavampi pystypilkki hieman suuremmalla koukulla.
Timin toinen reikä menossa, pilkkiä kävi joku tökkäämässä. Tärppi, vastaisku ja armoton siiman keriminen alkaa... jatkuu, jatkuu, jatkuu... Se on siinä, se on siinä kuten Mertaranta aikoinaan huuteli eetteriin. Timin uusi elämänpiste näki auringonnousun klo 8.04.
Itselläni simput antoivat odottaa, kairailin reikiä muutaman metrin välein eri syvyyksille. Noin 40 minuuttia siihen menikin, lähdin putsaamaan uutta reikää ja kätin pystypilkin pohjaan lillumaan.
Ylös nostaessani tunsin painoa ja innostuin... meni hetki jos toinenkin kunnes kiljaisin. Jee, elämänpiste nro 40, olin siirtynyt elämpänpisteissä uudelle kymmenluvulle.
Loppupäivän pilkimmekin ympäri Airiston niemeä ahven jahdissa. Onnistuimmekin löytämään muutaman ahvenen. Lopulta saalispussin painoksi tuli muutama kilo, joukossa ei yhtään suurempaa. Pientä silppua, äitini herkkua. Eniten saalispussia lihotti juniorimme Tatu joka tapsipilkillä kyykytti kaikki konkarit.
Kaikki fongauksesta ja kalastuksesta kiinnostuneet tulkaa mukaan kasvaan joukkoomme. Klikkaa tästä ja tykkää Fongauksesta facebookissa.
Timin toinen reikä menossa, pilkkiä kävi joku tökkäämässä. Tärppi, vastaisku ja armoton siiman keriminen alkaa... jatkuu, jatkuu, jatkuu... Se on siinä, se on siinä kuten Mertaranta aikoinaan huuteli eetteriin. Timin uusi elämänpiste näki auringonnousun klo 8.04.
 |
| Juniori näyttää muille mallia. |
Ylös nostaessani tunsin painoa ja innostuin... meni hetki jos toinenkin kunnes kiljaisin. Jee, elämänpiste nro 40, olin siirtynyt elämpänpisteissä uudelle kymmenluvulle.
Loppupäivän pilkimmekin ympäri Airiston niemeä ahven jahdissa. Onnistuimmekin löytämään muutaman ahvenen. Lopulta saalispussin painoksi tuli muutama kilo, joukossa ei yhtään suurempaa. Pientä silppua, äitini herkkua. Eniten saalispussia lihotti juniorimme Tatu joka tapsipilkillä kyykytti kaikki konkarit.
Kaikki fongauksesta ja kalastuksesta kiinnostuneet tulkaa mukaan kasvaan joukkoomme. Klikkaa tästä ja tykkää Fongauksesta facebookissa.
0 Kommentit