"Pussillinen jäitä"

Merellinen Helsinki, kalapaikka vailla vertaa.

Jesh, ylläri kivinilkka!

Tiistai päivälle olimme sopineet kalareissun Markuksen kanssa. Reissun alkupaikka oli kuitenkin Ruoholahden kanava. Kanavalle olimme sopineet tapaamisen eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman kanssa lisäksi paikalle oli tulossa Helsingin Uutisten toimittajakin.

Tavoitteena oli saada saaliiksi sunnuntaina käytävän kalastuskilpailun kohdelajia, mustatäplätokkoa. Tämä vieraslaji on vallannut Helsingin rantoja uskomattomalla tahdilla ja leviämistä ei voi enään estää, tuskin edes hidastaa.

Saavuimme Markuksen kanssa kanavalle hyvissä ajoin ja aloimme onkimaan tokkoja ämpäriin. Jotenkin tokot onnistui karttamaan tarjottua matoa ja onnistuin nostamaan vain ahvenia näytille. Onneksi perinteinen tokkopaikka ei pettänyt, nopeasti kohdan löydyttä nostin pieniä alle 10cm tokkoja kuiville.

Eero Heinäluoma näytti meille mallia kuinka mustatäplätokkoja ongittiin.

Päivän suurin tokko nappasi hieman ennen lähtöä. Tumma vajaat 18cm kala ei voinut vastustaa pohjassa kiemurtelevaa lieroa. Tähän kalaan oli hyvä päättää urbaani tokkojen kalastus sessio. Kättelyt Eeron ja toimittajan kanssa, romut nippuun ja nokka kohti Janakkalaa.

Elämänpiste purkkari.

Janakkalassa vastassa oli legendaarien lierojen pyyntikuningas Kuhanjigaan.comin Teppo Takala. Tepon kanssa reissulla ollessa on paremmat mahdollisuudet saada ankerias siiman päähän. Tätä edesauttaa hänen paikkatuntemuksensa sekä omat hotspot paikat, paikat mihin vain harvoilla ja valituilla on kunnia päästä.

Pienen kahvittelun ja suurten v.tuilujen jälkeen otimme nokan kohti toista etappilajia, puronieriää.

Puro josta olen lajipisteen viime vuosina hakenut oli kokenut muutokset. Oliko sitten veden vähyys syynä vai onko ylävirrassa tehty metsäojituksia. Tämä kristallinkirkkaan puron syvemmät mutkamontut olivat täyttyneet kiintoaineesta eikä kaloistakaan näkynyt havaintoakaan. Nopeasti kävi selville, että täytyy lähteä etsimään kaloja alempaa, paikoista missä vettä on enemmän.

Ajellessa alavirtaan päin löytyi kohta, missä tierummun alapuolelle oli muodostunut syvempi potero. Onki kasaan ja tiputus, poikittain virrassa olevan puun alta täräytty kaunis täpläkylki kiinni tarjottuun kärpäsentoukkaan. Onkijan vaihto, ja täsmälleen samasta kohtaa toinen mokoma...

Salakka kelpasi pasurille.

Nyt syömään, Iittalan keskustan laitamilla on pieni snägäri. Tätä ruokapaikkaa voimme suositella.

Raittiissa ulkoilmassa nautittu lounas siivitti meidät kohti seuraavaa etappia. Olimme katsoneet mukavan näköisen kapeikon Vanajanveden reitiltä.

Kapeikosta oli tarkoitus pyytää täkykaloiksi salakoita sekä koittaa onnea mahdollisen sulkavan pyynnissä.

Viritin ensimmäisen salakan pyydystämisen jälkeen pohjaongen jos siitä vaikka made pitäisi. Kauaa ei tarvinnut odottaa kun häläri ilmoitti tärpistä, annoin syötä vielä hetken ennen vastaiskua. Tunsin kuinka kala oli jäänyt kiinni ja yritti potkia itseään irti koukusta. Tasaisesti kelaten kala läheni rantaa ja yllätyksekseni nostinkin rannalle komean kokoisen pasurin.

Saimme salakat ongittua ja Teppo ilmoittikin aikataulutuksen. Kerkeäisimme käydä Aulangolla ruokkimassa ruutanoita. Jotenkin ruutanat onnistui karttamaan autosta löytyneen sämpyläpussin antimet ja jouduimme tyytymään kyhmyjoutsenien syöttämiseen. Joutsenet olivatkin todella kesyjä, ja söivät leipää suoraan käsistämme tarjottuna.

Mitähän Teppo miettii.. Niin mitähän ne ankeriaat miettiin...

Markus lähti autolla hakemaan kylmää ruoaksi joutuville kaloille. Jotenkin hän onnistui löytämään ravintolan jossa tilasi jaffan, tarjoilija kysyi kuten kaikilta edellä tilanneilta "laitetaanko jäitä", tähän Markus ystävällisesti "pussillinen". Näin meillä oli hankittuna kaloille säilymisen kannalta olennaiset jäät eikä maksanut kuin jaffan verran.

Pimeinä tunteina juttuluisti ja hauskaa oli. Annetaan yön saaliskuvien kertoa tarinat puolestani.  Harmittavasti ankerias jäi uupumaan lajilistasta, täytyy siis suunnistaa ainakin kerran vielä Hämeenlinnaan Tepon luokse kalastelemaan.

Kiitos mukavasta seurasta molemmille mukaan lähteneille. Tästä on hyvä jatkaa kalastuskautta 2012. Lajipisteet 33 ja 34 plakkarissa, viimevuosi selätetty. Nyt lähdetään tavoittelemaan 2010 lukua joka oli 37 lajia. Aikaahan tässä on...

Illan ja yön saaliit järjestyksessä.

Rannasta elävällä salakkatäyllä 400g ahven.

Ensimmäinen salakanpäähän narahtanut.

Pohjaongella ja salakanpäällä made.