Viisipiikki- ja hemmoa


Näitä kaloja saa ihailla Porlassa, ei kalastaa!
Näitä saa ihailla, ei koukuttaa!

Viisi hemmoa lähti tavoittelemaan viittäpiikkiä elämänpisteekseen. Auto starttasi pihasta hieman ennen viittä ja tavoitteena oli noukkia loput matkalaiset kyytiin reissun varrelta. Eniten lähtijöiden paikalle saapumisen kohdalla sai jännittää Mikon osalta. Hänen "green devill" joka päättää kuljettajan puolesta pääseekö hän perille vai ei.

Nyt kuitenkin tämä suopea autoksikin kutsuttava kulkupeli oli kyydittänyt Mikon Espoon Ikean parkkikselle josta sininen valtamerilaivamme otti suunnan Lohjalle.


Näytä Fongauspaikkoja suuremmalla kartalla

"Uusi E18-moottoritie on tuonut Lohjan lähemmäksi ja parhaimmillaan pääkaupunkiseudulta Lohjalle pääsee puolessa tunnissa. Lohja sijaitsee, paitsi lähellä pääkaupunkiseutua, niin myös hyvin keskeisellä paikalla eteläistä Suomea. Tuli Lohjalle sitten Turun tai Tampereen suunnalta. Niille, jotka joutuvat työnsä puolesta matkustamaan, kerrottakoon, että Lohjalta pääsee Helsinki-Vantaan lentokentälle n. 40 minuutissa." Lähde Lohja.fi

Fongaus on mielenkiintoista ja siinä oppii pyydystämään erikoisempiakin kalalajeja, kuvassa allikkosalakka.
Lajipiste nro 27.
Ennen perille saapumista alkoi satamaan vettä kuin saavista kaataen, tähänkö tämä hieno kesäinen keli menikin. Kuitenkin lähemmäs päämäärää saapuessa alkoi aurinko paistamaan eikä sateesta ollut tietoakaan.

"Laji on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, missä se asustaa Suurista järvistä pohjoiseen. Euroopassa kalaa ei tavata missään muualla paitsi Suomessa. Lajin kasvusta täällä ei ole tarkkaa tietoa. Sitä on kuitenkin varmuudella Porlan kalanviljelylaitoksen lammikoissa, Lohjanjärvessä sekä eräässä vihtiläisessä purossa, jonne se kulkeutui karppi-istutuksien mukana." Lähde wikipedia.

Porlan alueella on asukkaana ja isäntänä Pekka Ilmarinen. Mikäli olet menossa alueelle viisipiikkejä kalastamaan oli Pekan terveiset seuraavat "ystävällistä olisi kertoa millä asioilla on tai ainakin tervehtiä.". Onneksi Pekka tuli moikkaamaan meitä, rupattelimme hetken Fongauksesta ja kerroin kuka olen. Lopulta saimme tipsin kohdasta ja lammesta mistä piikkarit löytyisi.

Kömpiessämme syvemmälle puistoalueen uumeniin ihailimme altaissa uivia kultasäyneitä. Tästä on kirjoittamaton sääntö, muiden kalojen tulee antaa olla rauhassa alueella. Vain viisipiikkejä ja allikkosalakoita saa onkia. Toivoisin, että jokainen alueella lajipistettä yrittävä kalastaja kunnioittaa isännän toivetta ja terveisiksi saatuja käyttäytymisohjeita.
Elämänpiste nro 39

Päästyämme oikealle paikalle, kävi nopeasti selville kalojen olevan paikalla. Olimme ottaneet välineiksi Mikon megalirkit (nämä joita kaikki kuolailee nähdessään).

Nopeasti kävi kuitenkin selville, ettei näillä koukuilla viisipiikkien kalastaminen onnistu. Ennen autolle lähtöä päätin kuitenkin yrittää onkia allikkosalakka pisteen pois. Tässä ei kauaa nokka tuhissut kun lajipiste nro 27 oli käsissäni.

Käppäilin Markuksen kanssa autolta hakemaan lisää varustusta ja nyt mukaan lähti myös koukku koolla 32 varustettut tapsit. Tämän jälkeen meni kymmenen minuuttia kun karjaisin elämänpisteen merkiksi apinallisen huudon. Mahtoi Lohjalaiset ihmetellä, että mikä hullu se tuolla huutaa pusikon uumenissa...

Sataa, sataa ropisee...
Lopulta myös Markus onnistui saamaan elämänpisteen kuiville. Eetu ja Mikko taistelivat sinnikkäästi puiden päällä ja lopulta myös Mikko onnistui jallittamaan viisipiikin ylle hiipineestä vesisateesta huolimatta.

Sitkeälle fongarille Eetulle tämä viisipiikki oli tämän vuoden 21 kalalaji. Kova saavutus kuusivuotiaalta.

Kaveriahan autetaan parhaansa mukaan kelistä piittaamatta, kesäisen sateen alkaessa piti Mikko auttaa ja väsätä kenttäoloissa erittäin toimivaksi todettu sadekatos.

Kävimme vielä parissa kohtaa yrittämässä sulkavaa ennen kotiinpiän lähtemistä. Saaliiksi näistä paikoista nousi äitini syötäväksi muutama ahvenen.

Kiitos reissusta kaikille mukana olleille, elämänpiste on kova saavutus ja tästä saatiin ensi vuoden reissulle tärkeää tietoa.

Mikko kun on tuollainen yli-innokas kalastaja niin pitää välillä rauhoitella ja laittaa jäähylle. Onneksi autostani löytyy lapsilukko, tällä saa hänet hetkeksi pysymään paikoilla ilman ylimääräistä hötkyilyä.

Eiiii, mä haluun kalaan!

Lähetä kommentti

0 Kommentit