On se kumma tuo kalojen pyynnin jalo taito, jotenkin vedessä kalat aistii sen kun rakas vaimoni on mukana. Jälleen kerran kävi niin kuin jo on yhden kerran tullut todettua... Perheemme kauniimpi osapuoli tuo kalat kissoille.
Aloitimme lumisateen tuudittamana päivän haukipilkillä Svartbäckträskillä Espoossa. Retki sai mukavan alun isäni ja Tanjan osalta kun he näkivät (minä en) läheltä valkohäntäkauriita kolmen kappalein... (tässä vaiheessa olin kävelemässä heidän perässä noin 200m kun hain Tanjalle jakkaran autolta) :(
Tämäkin järvi oli yhtä "syvä" kuin hieman alempana vesistössä oleva Kvarnträsk jossa olimme viime reissulla. Kairailimme varmaan parisen kymmentä reikää saamatta havaintoakaan hauista mitkä olivat tavoitteenamme. Vieressä parista reiästä Tanja oli saannut pari ahventa.
Grillimakkara mielessä tutkiskelin karttaa ja yritin etsiä nuyuksion puolelta lammen/järven johon pääsisi autolla viereen, lähtö kehoitukseen Tanja vaan tokaisi; lätäkkö kun lätäkkö, kyllä mä sielt kalaa saan.
Kuten kaikki arvaa näinhän siinä kävi, ensimmäinen reikä ja tumma Haukkalammen ahven nousi hankeen kunnon naurun purskahdusten saattelemana. Haukkalammen rannalla on todella hieno keittokatos missä kelpaa eväitä syödä. Lampi näytti muutenkin todella mukavalta paikalta pilkkiä. Suojaisat korkeat kalliot molemmin puolin ja syvyttäkin löytyi useita metrejä.
Oli kaloilla tiukasti syy kiinni, meidän kolmen hengen iskuryhmän 5 tunnin raitisilma hyppely tuotti vain nuo Tanjan saamat 3 ahventa.
Ps. Kissan nautti ja niin nautti jalkapohjatkin... (ruotoja keittiönmatto täynä).
Pisteet:
Tanja suurin kala 1p, eniten kaloja 1p
Pistetilanne
Tanja 4p
Juha 2p +xp (siika), +xp (kiiski)
Matti 2p
Jani 0p
0 Kommentit