Kalamaraton jälleen takana


Huhhuh olipa kisa. Voittaja joukkoe symbioosin kalakerho teki uuden lajiennatyksen, 24 lajia. Hyvänä kakkosena huippu 10-lajin tunnistusaikansa 13:13 ansiosta oli Skes-amatöörit 20 lajilla.

Joukkoe Titaanit jonka oppaana ja konsulttina toimin risti minut orjapiiskuriksi kun vauhti paikkojen vaihdon välillä on sen verran hurja. Herrat Paavo Korpua, Kalevi Kangas ja Esko Rapala sijoittui kuitenkin Helsingin kilpailussa kuudenneksi ja yhteiskilpailussa Kotkan kanssa seitsemänneksi. Asettamamme tavoite päästä top10 joukkoon onnistui.

Jos joukkoe olisi onnistunut narraamaan kirjolohen olisimme olleet kilpailussa neljänsiä.

Tämän lisäksi Pan Visionin kuvaaja sekä haastattelija seurasi meitä koko lauantai päivän ajan. Tämä söi hieman taisteluaikaa haastattelun takia mutta saatiinpa ainakin hyvää materiaalia tulevaan tv-sarjaan.

Uskomattomalta kuin se kuulostaakin kalastimme läpi yön keräten hiljalleen uusia lajeja listoillemme. Joukkoeen keski-ikä on kuitenkin yli 70-vuotta niin suoristus voi pitää enemmän kuin hyvänä.


Retkemme eteni näin:


Keravanjoelta oli tavoitteenamme saada törö ja turpa nopeasti ja jatkaa sen jälkeen matkaa... näin ei käynnyt, saimme särjen. Töröä yritettiin OV:n opastuksella ja tästä syntyikin ov:n mielestä legendaarisin kisa kommettini; "Mee Esko Ov;n mukaan niin se opettaa sulle miten se ongitaan". Tämä lämmitti OV:n mieltä että voi jakaa tietoja ja taitoja töröjen onginnasta näille legendoille.

Törön ja turvan saamattomuudesta suivaantuneena jatkoimme kohti Vanhankaupunginkosken suvantoa, ennen suvantoa, matkalla käytiin Veräjänmäen Andeilla hakemassa nopeasti ruutana. Suvannolla lajeja alkoikin sitten nousta. Nopeaan tahtiin joukkue sai vimman, ahvenen, kiisken, kolmipiikin, salakan ja ylläri turvan. Tästä lähdettiin eteenpäin kun lahnaa eikä pasuria näkynyt.

Muiden onkiessa pintaongilla viritti Paavo virvelinsä päähän pohjaongen ja ei aikaakaan kun haavitsin joukkoeellemme tavoitteeksi tästä paikasta asettaman vimman. Muiden tuskailessa vimpojen poissaolemisella.

Matkalla Kaapelitehtaalle käytiin kopasemassa hauki jonka Esko sai kolmannella heitolla HEITETTYÄ rannalle. Hauki kirjaimellisesti lensi kun se nappasi rannassa pienen kalajigin pystöön jolloin Eskon refleksinen liike sai hauen lentämään kuin Matti Nykänen konsanaan.

Joukkoeen fiilis oli korkealla kun lajipussissa oli jo 8 lajia ja helppo silakka olisi hetken päästä listoilla.

Yhdeksänneksi lajiksi päätettiin loogisesti ottaa silakka. Litka valmistui Paavolla kätevästi autossa vaikka vauhti oli välillä hieman yli rajoitusten. Takapenkiltä kuuluikin hauska kommentti; "Ensimmäistä kertaa kun mennään kahdet punaset läpi samalla kertaa".

Silakan jälkeen lähdettiin salmen toiselle puolelle kokeilemaan Lauttasaaresta josko sielä olisi säyne, lahna tai pasuri otillaan. Onnistuttiin saamaan puolessa tunnissa vain yhden särjen ja päätettiinkin lähteä eteenpäin.

Rokki mäkissä pidettiin ruokataukoa ja samalla mietin kuumeisesti mihin lähdemme 10 lajia hakemaan... onneksi on puhelimessa netti ja sieltä selvisi että läheltä Munkkinimestä on saatu hopearuutania... Kuten viime vuonna tarkat tiedot sai helposti soittamalla kilpakumppaneille ja ei mennyt kuin hetki paikalle saapumisesta kun Eskon ongessa roikkuikin hopeinen kaunokainen.

10-lajia kasassa ja pakun nokka kohti Honkaluotoa. Ajaksi saimme 18:27, tästä otettiin suunnaksi Vartiokylänlahti sorvan, lahnan ja pasurin toivossa. Näistä tavoite lajeista saatiinkin sorva ja pasuri. Tässä välissä piti mennä kaivamaan lisää matoja kun purkkimme jäi Keravanjoelle kisan alkuvaiheessa. Onneksi tätini asui kalapaikan lähellä ja sieltä saimmekin nopeasti purkillisen matoja kaivettua.

Päätimme mennä yrittämään 10-piikkiä Mellunkylänpurolle, siinä ei onnistuttu. 3-piikit oli vallanneet montut ja päätimme jatkaa matkaa takaisin lahdelle. Lahdella hakeuduimme aikaisempien vuosien tapaan kivilaiturille metrosillan viereen, olihan siitä aikaisemmissa kisoissa noussut nopeasti säyneitä ja lahnoja. Paikasta saimmekin Eskon sinnikkäällä yrityksellä 10-piikin. Toisen joukkueen jäsen totesi kivasti; "on teillä kyl aikamoinen tahti jos 20min per paikka ja matka taas jatkuu..."

Mitä järkeä olisi jäädä paikalle josta ei nouse mitään uuttaa... Päätettiinkin sateen alkaessa pitää ruokatauko ja mentiinkin aakkos asemalle syömään ja juomaan. Yhteistuumin sovittiin pienen tauon pitäminen ja mentiinkin Honkaluotoon kannustamaan suomea Ruotsin kaadossa. Tässäkin onnistuttiin yli odotusten, 4-0 nosti tunnelmia entisestään. Esko päätti jäädä pienelle lepo tauolle kun me muut jatkoimme matkaa kohti kivinilkan pyyntiä.

Jälleen saimme tarkat ohjeet kilpakumppaneilta, tässä ei kuitenkaan onnistuttu ja otettiin suunta kohti Töölöönlahtea.

Kuhan pyyntiin saatiin OV:ltä AC Deliriumista tarkat koordinaatit ja Paavon ensimmäinen heitto osui näihin ja saalispussissa olisi ollut 43cm kuha... Huoltajan pieni mittavirhe ja tämä mittakala päästettiin takaisin kasvamaan. Kuitenkin jo seuraavien heittojen aikana saimme uuden mittayksilön nyt kalalla kokoa reilut 45cm, saajana Kalevi.

Kuhan jälkeen käytiin vielä yrittämässä uudestaan kivinilkkaa ohjeiden perusteella, kummasti päästi livahtamaan kala meidän syöttien välistä kun ei saalispussi karttunut. Tämän tuhlatun ajan jälkeen päätettiin hakea hieman lepäämään jäännyt Esko takaisin joukkoon ja jatkettiin matkaa eteenpäin.

Aamulla käytiin katsomassa josko perhokalastus kilpailuihin istutetut kirret ja taimet olisi otilla Vantaanjoen Pitkäkoskella, ei olleet mutta saimpahan nukuttua 20 minuuttia kivikossa herrojen kalastaessa.

Päätettiin käydä uudestaan Keravanjoella töröä yrittämässä, paikalla olikin useita joukkueita jolloin päätimme jatkaa matkaa. Säynettä yritettiin ensiksi samasta paikasta Vartiokylänlahdelta kuin aikaisemminkin, tässä ei onnistuttu.

Seikkailu hakuammunta menetelmällä Lauttasaaressa oli hyvä idea, aikaisemmin tuntemattomasta paikasta saimme useita lahnoja ja samasta parvesta myös säyneen. Kaikki lahnat ja pasurit päätettiin ottaa talteen koska virallista lahnan tunnistusta meillä ei ollut.

Tämä olikin kisalle hyvä päätös, tästä eteenpäin lajipussiimme ei tullut uusia lajeja. Jäi vähän harmittamaan kirren saaminen... tuolla saaliilla olisi sijoituksemme noussut neljänneksi aikasäännön perusteella.

Kilpailu oli jälleen todella hektinen ja tästä innostuneena taidan ensi vuoden osallistumisen laittaa vakavasti harkintaan.

Lajilistamme:

Ahven (Vkk-suvanto)
Särki (Keravanjoki)
Kiiski (Vkk-suvanto)
Salakka (Vkk-suvanto)
Hauki (Vanhankaupunginlahti)
Vimpa (Vkk-suvanto)
Turpa (Vkk-suvanto)
Silakka (Kaapelitehdas)
Kolmipiikki (Vartiokylänlahti)
Hopearuutana (Munkkivuori)
Ruutana (Veräjämäki)
Pasuri (Vartiokylänlahti)
Sorva (Vartiokylänlahti)
Kymmenpiikki (Vartiokylänlahti)
Kuha (Töölöönlahti)
Lahna (Vartiokylänlahti)
Säyne (Lauttasaari)

Lähetä kommentti

5 Kommentit

Teemu sanoi…
Univaje vaivaa, mutta hauskaa oli taas senkin edestä. Ensivuonna uudelleen. Korpuan Paavolle erityiskiitos pikaisesta ongen palautuksesta hopearuutanalätäköllä.

t. siloneula
Taimenmies sanoi…
Ollos hyvä. Harmi sen teidän hauen kanssa, teidän pitää ensi kisassa soitella meikäläiselle niin voin antaa tippejä kisan edetessä...
Teemu sanoi…
Omin eväin hyvät saumat 19 lajiin -nyt jäi näistä puuttumaan törö, turpa, hauki ja pullalohi. Tuurilla säyne niin 20 mahdollinen. Tokot ja simput sitten meille ihan hepreaa...
Anonyymi sanoi…
Aika kovaa kredittiä annat kyllä tuossa, kun ei töröt ollut kotona ja kuhaankin saatiin siloneulalta vähän koordinaattiapua. Oltaisi kyllä todennäköisesti oikeaan kohtaan osuttu Töölönlahdella joka tapauksessa.

Muuten erittäin hauska lukea fiiliksiä, vaikka meidän kisa ei ihan putkeen mennytkään. Toisaalta 6 tuntia hukkaan vimpaa jaagatessa, ei vaan osata (tai ehkä huono tuurikin voi vähän vaikuttaa)... sen jälkeen taas ei aikaa oikein mihinkään ollut.
Taimenmies sanoi…
Kuten joskus joku viisas kalamies on kertonut lehtihaastattelussa: "tämä ei ole vain kilpailu". Olisi varmasti jäännyt meidän joukkoeelta muutama laji saamatta jollei muut joukkoeet olisi niissä hieman avittanut.

Ov toi meidän säyne paikka voi ensi vuonna olla teidänkin vara säyne paikka...