Somehauki kilpailut on kivasti täyttänyt vuosikalenteria. Somehauki kevät, nyt tuleva Predator ja vielä syksylle Somehauki Syksy 25.10. Olemme työpaikkani Happy Angler kalastusverkkokaupan toimesta olleet yksi palkintopottiin 500 € lahjoittavista yrityksistä.
Somehauki Predatorissa on tavoitteena saada kolme suosituinta petokalaamme. Täyteen kisakorttiin vaaditaan yksi hauki ja kuha (alamitta 50 cm ja 42 cm) sekä kolme ahventa (alamitta 20 cm). Vuoden 2024 kisassa mentiin Kalamaratonista tutulla Species Fishing Team kokoonpanolla minä, Markus ja Mikko. Seilailimme Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin vesillä.
 |
| Somehauessa on kyse yhteisistä hetkistä vesillä ystävien kanssa |
Korttimme koostui 97 cm hauesta, 46 cm kuhasta ja 37, 26 ja 25 cm ahvenista. Yhteispisteiden 231 riittäen sijoitukseen 17 kun osallistuvia joukkueita oli 75 kpl. Ainoa tavoitteemme ensimmäisessä Predator kisassa oli saada kortti täyteen samalla hauskaa pitäen. Tässä tavoitteessa onnistuimme ja saimme ikimuistoisen päivän vesillä ystävien kesken.
 |
| 97 cm Kirkkonummen vesiltä noussut ja vapautettu särkikalaimuri |
Mikko oli estynyt tämän vuoden kisasta, joten veneeksi kisaan saimme Buster M ja kippariksi Stadin Kalajunnuista tutun Juhanan.
Yhteistuumin olimme päättäneet, että ajetaan kalapaikalle jo perjantaina ja ilta vietetään vuokramökissä saunoen, syöden sekä välineitä kuntoon laittaen. Tämä taktiikka mahdollistaisi heti lauantaina aamutuimaan kalastamisen aloittamisen.
Kalamaratonista tuttu ennakkoselvitys on ollut meidän tiimimme vahvuus ja samaa linjaa jatkettiin Somehauki Predatorissakin. Pistin viestiä tutuille meidän kisa-alueellamme kalastaville viestiä ja pyysimme vähän tipsejä millaisista paikoista erityisesti kuhia kannattaisi etsiä.
Googlen My Maps karttapalveluun ilmestyi paikkoja eri värisin ikonein ja luonnonsuojelualueet, joissa kalastus on kielletty, merkitsin aluerajauksilla. Tarpeeksi kun tuntemattomien vesien kartalle saa pisteitä, alkaa niiden muodostama tieto kertoa miten lähekkäin ja samoilta alueilta kovat kalastajat ovat saaliinsa nostaneet.
Nyt meillä on ahvenelle ja kuhalle vedenalaisia patteja ja penkkoja tiedossa, joka helpottaa lähtemistä uusille vesille. Haukien kohdalla tein laajempia aluerajauksia.
Ennakkotunnelmia ennen Somehauki Predatoria
Löysin kivan mökin kisakohteemme rannalta ja päädyimme vuokraamaan sen. Veneen saa rannalle odottamaan aamua ja perjantaina voi huuhtoa saunassa kera kylmän huurteisen viikon huolet alas. Henkistä valmistautumista tulevaan koitokseen, jossa sentit mittalaudalla merkkaa tulosta kortilla.
Tulevan illan ja kisan ruokapuolen tarjoaa meille
WOTKIN’S Espoo, näin saamme tiimimme ”Lirkkimaisteri”
Mikonkin omalla tavallaan mukaan Somehaukeen.
Markus soitti Stadin Kalajunnujen leiriltä viikko ennen kisaa lauantaina.
”Et usko, mutta Juhanalta hajosi moottori, ja naurahti päälle.” - Markus
Tämä on meidän tuuriamme, nyt viikko ennen kisaa joudumme jännittämään saako Juhanan luottokorjaaja moottorin kuntoon ennen kisaa. Varasuunnitelmia vesille pääsyyn oli kaksi ja onneksi kisan voi käydä myös rannalta, pidetään se kolmantena vaihtoehtona.
- Vuokraamme moottoriveneen
- Otamme Stadin Kalajunnujen Päijän Boats 520 L-mallisen soutuveneen ja siihen 5 hv moottorin.
- Kalastamme rannalta
Somehauki kisojen hienous on siinä, että ne eivät vaadi käytännössä venettä ja aina löytyy rannalta kalastusvaihtoehto.
Olipa kerran mies joka lähti veneellään kyyditsemään nuoria kalalupauksia kaukaisille maille kesken kiireisen syksyn. Ja kuinkas kävikään. Nousi kova tuuli ja karkoitti kalat minne ikinä venekunta säätä uhmaten matkasi. Periksi ei kuitenkaan annettu vaan voimia kerättyään paatti miehistöineen oli pian taas vesillä uudet kohteet mielessään. Tällä kerta moottori hajosi ja samalla kaatuivat kapteenin suunnitelmat jatkaa harrastuksensa parissa. 'Uusi harrastukseni on television katselu"; kuultiin kapteenin sanovan listatessaan paskaa paattiaan Keltaiseen Pörssiin. - Juhana 16.8.2025
Tilannepäivitys 17.8. It’s A Live!
"It's alive", huusi tohtori Frankenstein (1931) klassikko elokuvassa, kun hänen luomuksensa heräsi henkiin. Juhanan veneen moottori heräsi myös mystisesti eloon myrskyisenä päivänä Sysmän vesillä. Toivo elää, yksi huoli vähemmän vai…?
Aivot narikkaan ja äijät porealtaaseen
 |
| Paljon iloa pienestä kalasta |
Olen harvoin kalareissulla juonut enemmän kuin yhden oluen. Tällä reissulla tein poikkeuksen, Markus kävi heti lähdettyä Alepasta hakemassa kylmän Sandelsin kun, ajatteli että sillä saisin huuhdeltua alas rouvani sunnuntaille varaaman todo-listan.
Ensi puraisu, ahh sitä tunnetta, kun kylmä tölkin reuna osuu huulille ja kylmä olut soljuu kohti kurkkua.
Markus tiesi, Tätä olin odottanut.
Matka meni joutuisasti miettiessä tulevaa kilpailua ja sitä millainen majapaikkamme on.
Löysimme mökin muutaman harhaan ajon jälkeen. Ihailimme hetken terassilta avautuvaa merimaisemaan.
Ennen saunan lämmitystä kävimme läheisellä laiturilla fiilistelemässä ja jigailemassa ahvenia. Ahventen nostelun seassa Markus avasi haukitilastot nätillä vajaan parin kilon limatuubilla. Itse sain myös pienen hauen ja muutaman ahvenen.
Juhana saapui veneen kanssa hieman ennen seiskaa, sauna ja poreamme oli lämmin. Suoraan saunan kautta lillumaan lämpimään veteen.
 |
| Kehon ja mielen rentouttaminen menossa |
Saimme porealtaasta seurata, kun harmaahaikara puolusti ruskosuohaukalta reviiriään. Meteli joka haikarasta lähti, kaikui pitkälle ja sai hetkeksi ajan pysähtymään. Krääk, haikara huusi ja hyökkäsi liitävän haukan kimppuun.
Syöksy kohti vedenpintaa ja uudestaan ylös, yllättävän ketterä ja taitava haikara on lentämään. Lopulta haukka sai tarpeeksi ja otti suunnan kohti edessä siintävää saarta, jonka taakse se katos.
Poreita, ja 37 C° asteinen vesi teki terää. Grillissä tirisi Wotkin’silta saadut makkarat ja kädessä kylmä bisse.
Täydellisen hetken pilasi vain persreikää hivelevä porealtaan pohjasta tuleva kylmä vesisuihku. Tästä pääsi eroon muuttamalla asentoa porealtaan pohjanmuotoja mukailevaksi. Pimenevässä illassa altaan ledivalot lisäsivät tunnelmaa ja yhteistuumin mietimme, että kalareissu pitäisi aina aloittaa näin - nollaamalla mennyt viikko.
Heräsin aamulla puoli viisi. Kömmin terassille ja hengitin syvään.
Edessäni avautui sumuinen maisema ja tyyni meri. Tuijotin horisonttiin ja mietin mitä päivä toisi tullessaan.
Hiljaisuus oli uskomaton, linnut oli vielä aamu-unilla eikä tuulen kuiskekaan häirinnyt. Tiesin, että kello soisi vasta puoli seitsemältä. Näin olimme sopineet, kömmin takaisin peiton uumeniin ja aloin naputtamaan tätä tekstiä.
 |
| Upea aamu |
Kuudelta Markus kömpi omasta kopistaan ihmisten ilmoille ja alkoi touhuamaan aamupalaa.
Laitoin kahvit tippumaan ja hetken paineltuani keittimen nappeja, tuttu keittimen porina herätti myös Juhanan. Aamun ohjelma oli kaikille selvä. Ruokaa ja kahvia masuun, majoitus siistiksi ja matkaan.
Saavuimme rantaan ja katsoin, että kauemmalle rampille saapui toinen venekunta. Koska kiirettä ei ollut, päätin käydä sanomassa käsipäivää.
”Ootteko Somehauessa mukana, kysyin kun lähestyin porukkaa.
Venekuntalaisten käsipäivää: Konsta, isä ja poika Pasi sekä Eetu. Paikallisia kalastajia joiden joukkueen nimi oli Sorataxi fishing, jotka tulisivat kalastamaan kotivesillä. Hetki rupateltiin, jonka jälkeen huomasin, että meidän Busteri oli vesillä.
Olimme edesmenneen kalakaverimme Maukan kotivesillä. Markus muisteli, miten erikoisiin paikkoihin hän pääsi kalalle Maukan kyydissä ja miten he yhteisellä reissulla saivat Eetulle ennätyshauen.
Jaetaan kilpailupäivä kolmeen osaan lajikerralla. Aamulla päätimme, että ensimmäisenä lajina yritämme saada ahvenet kortille. Olimme saaneet ennakkotietona saaren, jonka rannoilta löytää kuulemma aina ahvenparvia.
Ensimmäinen ankkuripaikka ei antanut ahvenia, mutta onneksi Juhana huomasi tarkoilla silmillään kaislikon toisessa päässä ruokailevan kalaparven.
Teimme 50 m siirtymän, joka avasi pelimme. Jokaisella heitolla oli ahven kiinni. Käytimme haavia sumppuna, ja se alkoi täyttyä kaloista. Muutama mojovampi tärppi ja varsinkin Juhanan yksi tärppi ja siitä seurannut karkuutus jäi harmittamaan.
 |
| Nätti pannukarkeeta appia nousi lähes jokaisella heitolla |
Tästä hetkestä jäi sellainen oppi, että jos ahvenparvi on otilla, yritä parantaa senttejä samalla paikalla. Nyt kortille nousi kolme kappaletta 32 cm pitkää ahventa. Heittelin muiden verestäessä kaloja haukea ja sainkin kaksi tärppiä. Toisessa hauki iski ohi juuri veteen tippuneeseen jerkkiin.
Toinen tärppi harmittaa vieläkin. Olin varmaan aamu-unisena laittanut lukon huonosti kiinni, kun offset koukulla varustettuun Daiwa Duck Finn shadiin iski hauki kiinni. Kala oli hetken kiinni, kunnes takertui ruovikkoon. Vedin voimalla ja lukko tuli auenneena takaisin.
Vajaa kaksi tuntia takana ja kortilla 96 cm ahvenilla.
Ahventen jälkeen lähdimme karttaan merkitylle oletetulle kuhapaikalle. Paikka haisi hauelle, ja me Markuksen kanssa heittelimme haukea kivikon vierestä ja Juhana jigasi tulosuunnasta.
Tärppi! Juhana huusi peräpäästä.
Nyt on kala kiinni, iso on. Toivottavasti parempi ahven. Ilo vaihtui suureksi juhlaksi, kun kuha sujahti haaviin. JESH! Ennalta se vaikeimmaksi povattu laji oli ylhäällä, kala mitalle.
Pituus 46 cm, pönökuvat pappia päähän ja kaula auki. Olimme päättäneet, että erästä otetaan matkalta kotiin vietäväksi. Tulos nousi samalla 142 cm, nyt haukia etsimään. Hetki kuhan saamisen jälkeen, kivikon luota sain hauen seuraamaan viehettä, mutta ei tullut edes tärppiötä.
Muutaman tunnin haukijahdin jälkeen, päätimme palata ahvenpaikan läheiselle hiekkarannalle grillaamaan. Pieni jaloittelu tekee aina hyvää kesken kalareissun, veren saa kiertämään eikä aallot keinuta kroppaa.
Matkagrilli auki, tulet päälle ja nauttimaan. Ei olisi uskonut, että on elokuun loppupuoli. Täysin tyyni meri, t-paita keli ja joka hikipisara valui otsalle.
Marcelino maustemakkara - miehekkäällä latino tavalla
 |
| Viiden tähden ravintola |
Wotkin’silta saadut makkarat tirisivät grillissä ja ympärillä avautuva viiden tähden ravintola, eli luonto toi sen viidennen tähden ja mausteen lounastaukoon. Halusimme tuoda sponsorimme esille, ja Markus Radio Rockin suurkuluttaja tiesi, että juontaja Marce Rendic lukee lähetyksessään eroottisia tarinoita.
Ei homolla tavalla, vaan miehekkäällä latino tavalla.
Siitä se idea himmeästi versoi, ja lopputuloksen voit katsoa alta.
Sensuelli ääni, kun Marcelinon täyteläinen, kiusoitteleva olemus antautuu Markuksen hampaiden paineeseen. Mausteiden kypsyttämä lämpö valahtaa iholle, maistuu huulilla, sulautuen hetkeksi täydelliseen nautintoon.
Jos et tiedä millaisia on
Radio Rockin eroottiset tarinat, niin ota tästä ne kuunteluun ja opi tuntemaan Marcelinon syvin olemus - Se tekee sinusta miehen!
Kohti onnistumista
 |
| Upeaa toimintaan! Meillä luvat kunnossa, onko sulla? |
Huomasimme horisontista lähestyvän veneen. Ajattelimme kaikki ääneen, että nytkö se tarunhohtoinen tapahtuma tulisi livenä todistettua: Kalastuksenvalvoja ja lupien tarkastus.
Näin siinä kävi, vene parkkeerasi viereen ja ystävällinen herra rouvansa kanssa aloitti rupattelun. Jokainen vuorollamme kaivoimme puhelimesta kalastonhoitomaksutositteet esille ja suljimme sen jälkeen puhelimemme. Juttu kääntyi Markuksen toimesta Maukkaan ja hänen valvontauraansa.
Saimme valvojalta hyvän vinkin haukien löytämiseksi, ja päätimmekin ottaa suunnan muutaman kilometrin päässä odottavalle kivikkoalueelle. Ei haukia täälläkään.
Pitkä tyhjän pyynti alkoi tympimään ja päätimme, että nyt saa riittää. Otimme suunnan kohti avomerta ja painoimme viileämpien vesien luokse. Päädyimme kapeaan salmeen, jossa selvästi virtasi sisälahteen päin. Aloimme tässä heittelemään, niin että vene kulki keskellä salmea. Syvyys laski salmen keskellä ollen vain muutaman metrin, keskellä salmea näkyi suuri kivi, joka oli merkitty tikulla.
Tärppi!
 |
| Kortti vihdoin saatu täyteen |
Kala, nyt oli hauki napannut
Polarbiten shadin suuhunsa. Ei se kaikista suurin, mutta selvästi alamitan ylittävä. Minimitavoitteemme oli saavutettu, kortti täynnä. Taustalla kalasääksi pariskunta lenteli seuraten puuhiamme. Kalan pituus
66 cm.
Kalastimme saarten edustan kivikkoa, saaden vielä pari senttiä lisää pituutta haukeen. Tilanne olisi vaatinut + 90 cm hauen niin olisimme taistelleet kärkisijoista.
Olimme oikeilla jäljillä. Taisin todeta, että on ihme, ettei yhtään suurempaa haukea ole osunut kohdalle. Päätimme kokeilla vielä seuraavaa salmea.
Olimme juuri tekemässä lähtöä ja Juhana alkamassa pakittamaan venettä pois suuren kiven luota, kun Markus huusi!
Mitä, onko tämä kala?
 |
| Yhteistyöllä päivän suurin hauki haaviin |
ON se, ensimmäinen potku taivutti vapaa sen verran, että näimme heti päivän suurimman hauen olevan kiinni siiman päässä.
Raskailla haukivälineillä kalan väsyttäminen ei kauan kestänyt, ja haavin pohjalla lepäsi päivän suurin hauki. Ilo onnistumisesta näkyi Markuksen kasvoilta. Kala mittalaudalle, pituusviiva pyrstön alapuolella oli 88 cm kohdalla.
 |
| Kauan kestäneen etsimisen onnistuminen |
Tulos nousi samalla 230 cm ja pääsimme reilusti top 20 sakkiin.
Saavuimme rantaan hieman ennen kahdeksaa.
Kuin taikaiskusta veneemme vasemmalla puolella, horisonttiin ilmestyi upea sateenkaari. Vaikka sadepilvet värjäsivät taivasta tummemmaksi, me emme saaneet pisaraakaan. Hetkessä oli jotain taianomaista.
Nämä ovat niitä hetkiä, jotka muistaa – ei menetettyjä saaliita tai pettymyksiä, vaan upeita jaettuja hetkiä ystävien kesken. Moottoritiellä sade lopulta tavoitti meidät, ja saimme iloksemme todeta pysyneemme kuivana koko päivän.
Matkalla varmistui myös sijoituksemme, 15 sija 96 joukkueen kisassa on ihan hyvä. Tuloksena vain 1 cm ero viime vuoden tulokseen, mutta sijoituksena kaksi sijaa parempi.
Onnittelut voittajille, ja niille kohteille jotka saavat 500 € lahjoituspotin kärkikolmikon lahjoittamana.
0 Kommentit