30-31.6. 2016 Hyttyshelveteissä kalastamista

Unten ja unelmien rautujärvi

Aamulla herätessäni tiesin, että nyt on uuden elämänpisteen pyydystäminen lähempänä kuin koskaan. Olimme löytäneet telttapaikan läheltä kalakaverini Tepon kertomaa rautupaikkaa. Niin uskomattomalta kuin se vielä eilen tuntui on uuden elämänpisteen saaminen nyt mahdollista.

Katsoin kartasta etäisyyden ja kävelymatkaa olisi noin 2,5-3 kilometriä. Tämä matka voisi onnistua myös Olivialta ja lähdimmekin aamupalan jälkeen matkaan. Seurasimme paikallisten tekemää tietä jota pitkin pääsisimme suoraan kalastuskohteeksi valikoituneelle järvelle.

Elämänpisteselfie

"Isi, ota mut reppuselkään... Isi, kanna mua olkapäillää... Iskä, mä en kävele senttiäkään..."

Näitä kommentteja kuului tasaisin välein tyttäreni suusta. Voi prkl, tähänkö tämä elämänpistejahti tulisi kariutumaan...

Lopulta vaimoni Tanja sanoi "mene sitä edeltä, me tullaan perästä". Tämä antoi uskoa jahtiin. Nostin tahtia ja jätin perheeni taakseni.

Lopulta kummun takaa näkui vettä. Piirsin polulle nuolet osoittamaan poikkeamani polulta. Laskeuduin rinnetta ja huomasin kuinka pienen lahdukan keskellä tuikkasi kala.

Täysin tyyni pinta rikkoutui ja mieleeni siinsi ajatus; Olisiko nyt on minun raudun pyyntini tähtihetki?

Saavuin lopulta lammen rannalle ja tervetuliaiseksi sain kahden kalan tuikit. Istuin hetken ja otin hörpyn juomapullosta. Uistinpakkini uumenista löytyi pieni punamusta Bete-Lotto lippa. Tällä se onnistuu ja tähän uskon.

Ensimmäinen heitto suuntautuu suoraan kohti viimeisintä tuikkia. Näen pitkältä kuinka hopea lippa pyörii kirkkaassa vedessä vasten tummaa pohjaa. Kelaan hilkaa kun huomaan lippaa lähestyvät pinnan rikkovat vanat. Nyt ovat huomioineet ohi kiitäneen lipan ja tavoittelevat sitä kilpaa.

Elämänpiste rautu, pieni ja kaunis!

Tärppi! Jokainen kalastaja odottaa tätä tunnetta, niitä ensimmäisiä hetkiä kun vavan kärki tärähtelee kalan potkujen voimasta. Kelaan kalaa lähemmäksi ja huomaan nostaessani onnistuneeni tavoitteessani. Kala ei ole suuri, mutta minulle se on uusi elämänpiste.

Huudan sisälläni iloissani onnistumisesta.

"Isi", kuuluu kukkulan laelta. Tyttäreni juoksee luokseni ja haluaa heitellä virvelillä. Annan vavan hänelle ja saan vierestä seurata kuinka oppini alkaa menemään perille. Samalla myös vaimoni saapuu rannalle ja päätämme tehdä nuotion grillataksemme makkarat.

Onneksi on into kalastukseen periytynyt myös tyttärelle

Seurasin grillailessa kuinka sitkeästi tyttäreni yritti saada uutta elämänpistettä raudusta. Sitkeydestä ei tyttöä voi syyttää, parhaansa yritti vaikka välillä lippaa revittiin puusta tai ruohoista irti.

Lounastauon jälkeen palasimme teltalle, niputimme kamat ja lähdimme jatkamaan matkaa kohti Saulin mökkiä.

Matkalla poikkesimme kahvilla Gielajohkan leiripaikan kahvilassa ja totesimme alueen potentiaaliseksi majapaikaksi tulevien vuosien retkille.

Kohti hyttyshelvettiä - tuikkeja ja tärppejä

Nappasimme Inarista mökkieväät ja lähdimme ajamaan kohti Kapsajoen varrelta löytyvää mökkiä. Kalapaikkana Kapsajoki on mielenkiintoinen, mahdollisuus on harjuksien lisäksi myös taimeniin.

Omat saaliini ovat olleet vain haukia sekä yksi alamittainen taimen.

Kaunis täpläkylkiä, ei pistekala!

Saulin mökki sijaitsee vain kivenheiton päästä joesta. Huonoina puolina on todella suuret hyttysmäärät ja jatkuva sähkön puute. Todellinen eräkämppä!

Majoituimme mökille ja päätin lähteä harjoittelemaan hyvin alkaneita perhokalastuskokemuksia joelle.

Kävelin mökistä alavirtaan löytyvälle suvannolle kun huomaan virran reunassa tuikin. Ajattelin Tenojoen tavoin kokeilla pintaperhoa. Heitän perhon hieman tuikin yläpuolelle ja annan laskeutua, tärppi! Kala jää samantien kiinni ja kelaan pienen harjuksen ylös.

Samasta kohtaa saan myös reissun ensimmäisen taimenen joka on valitettavasti selvästi alamittainen. Taimenen alamitta Kapsajoella on 50cm, jesh!

Valitettavasti tälläkin joella paikalliset onkii taimenia tammukkoina pannulle. BUU!!!!
Alueen kalastus-säännöt löydät Levin sivuilta.

Näihin tunnelmiin päättyi kalastaminen Kapsajoella.

Lopulta seuraavat tunnit meni pieniä harjuksia ylös napsien. Ei tämä perhokalastus nyt niin perseestä olekaan :D

Päätimme illalla, että Saulin mökin hyttyshelvetti saa jäädä taakse ja painamme huomenna kohti Kilpisjärveä ja katsomme sieltä myös majapaikan...