Jokohan nyt joulukuun puolen välin tienoilla on tämän vuoden avovesikalastus suoritettu?
Aamulla autoni starttasi pihasta puoli kahdeksan, ensiksi kyytiin isäni, sitten Timi. Matkalla soitto Orivedeltä kuudelta matkaan lähteneille Jyrkille ja Saulille, sekä Helsingistä tuleville Otolle ja Oliverille. Aikataulut meni aika hyvin nappiin ja Lohjalla jouduimme odottamaan Oriveden porukkaa vain muutaman minuutin.Loppumatkan Hankoon ajoimmekin peräkkäin.
Tapaamispaikaksi olimme sopineet ravintolakahvila Roxx:in Itäsatamassa. Meidän jälkeen paikalle saapui oppaamme Ilkka ja vähän myöhemmin myös Otto sekä Oliver. Kahvikupin ääressä juttua riitti ja päivän suunnitelmat tuli myös lyötyä lukkoon.
Hanko, tuo ihanien rantojen kaupunki. Iloisena yllätyksenä tuli että, jo nyt lähes kaikki rannat ovat yleisessä käytössä ja ensi vuoden jälkeen kaikki. Satama-alueet ovat tästä tietysti pois laskettu.
Saavuimme rantaan, vasemmalla häämötti satama, oikealla toiseen satamaan asti jatkuva hiekkaranta. Veden kirkkaus sai Helsinkiläiset hymyilemään, se tunne kun katsot pohjaan ja näet sen vielä usean metrin päässä rannasta.
Viritimme pohjaonget pyyntiin ja rupesimme nauttimaan raikkaasta meri-ilmasta. Paikalle saapui myös paikallinen kalastaja Kristian joka oli kertonut Ilkalle saaneensa juuri näiden rantojen tuntumasta rasvakaloja verkolla. Juttelimme hänen kanssa pitkään ja tutkimme merikarttoja.
Hetken päästä onnistui Sauli pyydystämään rannan tuntumassa uiskentelevia kolmipiikkejä. Samalla hän sai lajipisteen nro 32 elämänpiste listalleen.
Vaihdoimme myös numerot ja lupasinkin soitella kun seuraavan kerran olemme tulossa Hankoon. Mikäli haluaisimme lähteä veneellä jonnekin luodolle, lupautui hän kyyditsijäksi.
Ruokailun yhteydessä mietin hetken ja tokaisin ”tiedättekö että, Timiin olen tutustunut tammikuussa, Ottoon ja Oliveriin elokuussa, Jyrkiin, Sauliin ja Ilkkaan syyskuussa”. Kalastus yhdistää ihmisiä, tässä tapauksissa nimenomaan lajikalastus". Jokainen pöydän ääressä istuva oli tullut tutuksi lajikalastuksen parissa.
Ruoan jälkeen lähdimme ajelemaan Helsinkiä kohti tehden vielä pienen koukkauksen kaupungin kupeeseen. Heitimme pohjaonget pyyntiin ja samalla isäni kaivoi kahvipakkinsa repustaan. Hetkeä myöhemmin saimme nauttia perinteiset pakkikahvit merituulen pauhatessa.
Sovimme samalla että, tästä kun lähdetään, niin poiketaan Inkoossa Koppernäsissä. Tavoitteena oli saada Saulille kivinilkka ja näin myös toinen elämänpiste tämän päivän reissulle.
Saavuimme rantaan ja aloimme kerätä lajeja ämpäriin. Ensimmäisenä nousi kivisimppu, seuraavaksi Ilkka nosti haavilla kivinilkan ja mudun, Jyrki onnistui pyydystämään kolmipiikin ja Timi kymmenpiikin. Autoimme kaikki Saulia paikallistamaan kivinilkan ja lopulta tässä onnistuimmekin. Harvinaista herkkua. Onnistuimme saamaan Saulille kaksi elämän- ja vuosipistettä yhdellä reissulla.
Lopulta onnistuimme saamaan ämpäriin vielä särjen ja näimme rannan tuntumassa yksinäisen kuoreen. Hieno päivä takana vaikka saaliista ei hirveästi lopulta noussutkaan.
Eilen sain viestiä Ilkalta, hänen kaverinsa oli saanut pohjaongelta Inkoosta pienen isosimpun. Suunnitelmat tämän lajin pyyntiin on jo alustavasti tehty. Nyt nautitaan joulusta ja avataan pilkkikausi Ilomantsissa, vuosi 2014 tulee olemaan toivottavasti vielä hienompi kalastuksen suhteen kuin kuluva vuosi 2013.
 |
| Pitkämatkalaiset |
Rauhallista joulunaikaa kaikille bloginilukijoille ja lajirikasta vuotta 2014.
0 Kommentit