27.4.2012

Tiukkaa treeniä, 21 päivää odotusta jäljellä...

21 päivää jäljellä, pakko fiilistellä...
Olemme Kalamaratontiimini kanssa miettineet, että harjoittelemme tekniikkoja ennen varsinaisen treenikauden alkua. Eilen iltana alkoi lirkkimisharjoitukset, päätavoitteena yrittää opettaa Janille kuinka kaloja etsitään ja löydetään rannalta.

Lirkkineitsyytensä edellis vuotena juuri ennen kilpailua menettänyt Jani oli virittänyt itselleen oman lirkin. Lirkki koostui pyörän kahvasta, ongenkohosta ja lyhyestä onkivavan pätkästä. Lisäksi tässä A-luokan lirkissä, oli valmiina kaksi tapsia joissa molemmissa oli eri kokoiset kokoiset koukut.

Mikko josta on muotoutunut meidän tiimin grillimestari, sääprofeetta, varustemestari, ruokavastaava ja se mahdollinen järjenääni jota meidän tiimimme kaipaa. Myös kokemus aikaisemmista kilpailukokemuksista on apua jolla meillä on mahdollisuus tavoitella kirkkaimpia pistesijoja.

Sääprofeetta oli luvannut meille hetken, ennen tulevaa sadetta jolloin oli tarkoitus lähteä pimenevän Helsingin rannoille treenaamaan. Saavuimme rantaan Janin kanssa hieman ennen kymmentä, tuolloin oli vielä liian valoisaa ja rupattelimmekin hetken Mikon kanssa kisamenusta. (Janin lempipuheenaihe).

Pimentymisen myötä, laitoimme otsalamput päälle ja aloimme kyykkiä rantamatalassa kaloja etsien. Heti kävi ilmi, että tuuli ja rantaan painavat aallot tulisivat vaikeuttamaan treenihetkiämme. Etenimmekin nopeasti kohtaan jossa luoto esti pahimpien aaltojen kiusaamisen.

Onnistuimme yhteistuumin Mikon kanssa koukuttamaan ensimmäisen tokon. On se hieno kuinka vuosipistelistaan saatiin jälleen uusi tulokas.

Jatkoin kahlaamista hieman syvemmällä kuin valokeilaani osui tumma hahmo jolla oli kaunis raitapaita. Minulla oli varustuksena koon 32 koukulla varustettu pilkki, jossa pienenpieni madonpalanen. Onnistuin punaisen valon turvin pääsemään kalan lähelle ja parhaimmillaan tämä kaunis liero oli vain muutaman kymmenen sentin päässä saappaani kärjestä.

Tarjosin pientä koukkua joka kelpasi saman tien kivinilkalle. Nostaessani ei pieni koukku iskeytynytkään kiinni kalan leukaan ja kala päätti samalla uida hieman eteenpäin. Sama episodi toistui useamman kerran kunnes päätin antaa kalan mennä.

Lopulta Mikko löysi hetkeä myöhemmin samaisen kalan avovedestä ja onnistui tämän nappaamaan purkkiimme.

Treenit meni kuten pitikin, Jani oppi erottamaan kiven ja kivisimpun. Saimme paikkatietoa kyseisestä paikasta jos tuulee tuosta suunnasta ja vesi on näin matalalla (epätodennäköistä).

Lisäksi välinemaestromme sai tärkeää tietoa Nasa tasoisten lirkkivälineiden toteuttamiseen. Näihin on tulossa mm. vastatuulensuoja, ne eivät heilu vaikka käyttäjä niitä yrittää heilutella. Liiketunnistin joka havaitsee pienenkin liikkeen veden alta ja ne syöksyvät valoakin nopeammin millilleen oikeaan kohtaan saaliskalan suun eteen.

Näiden spesiaaliominaisuuksien lisäksi näihin on yhdistetty pimeän-näkölaitteet sekä eväsjääkaappi. (viimeisin vain ja ainoastaan sen takia, että Jani malttaa lirkkiä).

Iltatreenit, huomaa hieno matonen...

Ei kommentteja:

Suositut tekstit